Vaasan keskussairaala, laboratorio-ohjekirja

Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset | Tiedotteet

Pf-Tuma, vasta-aineet (10030 Pf-ANA )

Tarkistettu

12.3.2013

Tekopaikka

Yhtyneet Medix laboratoriot.

Indikaatiot

Autoimmuunitautien ja eräiden lääkeainereaktioiden diagnostiikka. Sidekudostautien diagnostiikan perustutkimus.

Menetelmä

Epäsuora immunofluoresenssi (IF), jossa substraattina käytetään Hep-2 -soluja.

Tulos valmiina

Viikon kuluessa.

Näyteastia

Li-hepariiniputki 4 ml, ei geeliä.

Näyte (minimi)

1 ml pleuranestettä. Voidaan tehdä säilytetystä Pl-Vara-SP -putkesta, ks. 10038 Pl-Vara-SP.

Näytteen säilytys

2 - 3 vrk jääkaapissa. Pidempiaikainen säilytys pakastettuna, jolloin pakastelähetys.

Näytteen lähetys

Ma - pe huoneenlämmössä.

Viitearvot

Alle 320 titteri.

Tulkinta

Tumavasta-aineet ovat heikosti positiiviset (titteri 320 tai pienempi) alle 5 %:lla normaaliväestöstä. Vahvasti positiivisten tumavasta-aineet (titteri 1280 tai suurempi) liittyvät usein autoimmuunitauteihin, kuten esim. SLE, sekasidekudostauti, Sjögrenin syndrooma, systeeminen skleroosi (skleroderma) ja autoimmuunit maksasairaudet. IF-menetelmälläkin voivat eräät tumavasta-aineet jäädä joskus havaitsematta. Tällaisia ovat esim. osa SSA-vasta-aineista ja Jo1-vasta-aineet, jotka aiheuttavat usein vain sytoplasmisen värjäyskuvion. Epäiltäessä tautia, jossa näitä vasta-aineita esiintyy, on ne syytä tutkia myös spesifisillä menetelmillä, (ks. 3022 S -ENAAb).

Homogeenisen värjäyskuvion voivat aiheuttaa mm. DNA- ja histonivasta-aineet. Tyypillisen täplikkään (speckled) värjäyskuvion aiheuttavat useat ENA-vasta-aineet (esim. RNP-, Sm-, SSA ja SSB-vasta-aineet). Nukleolustyyppisen värjäyskuvion aiheuttavat monet vasta-ainespesifiteetit, jotka usein liittyvät systeemiseen skleroosiin. Sentromeerivasta-aineita esiintyy myös sklerodermassa, varsinkin sen rajoittuneessa CREST-muodossa, primaarisessa biliaarisessa kirroosissa ja Raynaud'n oireyhtymässä. Pistemäisiä värjäyskuvioita (nuclear dots) esiintyy esim. autoimmuuneissa maksasairauksissa. Tulkinnassa on lisäksi huomioitava, että homogeenisen ja tiettyjen täplikkäiden värjäytymiskuvioiden raja on liukuva ja toisaalta em. kuvioiden muodostamia sekakuvioita tavataan usein. Tästä syystä saman potilaan eri näytteistä voidaan joskus antaa erilaisia tulkintoja.

Yhteyshenkilöt

Mikrobiologi Roosa Savolainen p. 041 730 3503, ylilääkäri Suvi-Sirkku Kaukoranta p. (06) 213 2840