Vaasa, laboratorio-ohjekirja

S -Enterovirus, vasta-aineet (10053 S -EVirAb )

Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset |Tiedotteet

Tarkistettu

24.9.2019

Analysoiva laboratorio

TYKS Laboratoriotoimialue mikrobiologia: (02) 313 9163, vastauskyselyt (02) 313 9164.

Yleistä

Enteroviruksiin kuuluvat polio-, ECHO-, Coxsackie A- ja Coxsackie B-virukset sekä enterovirukset 68–71, jotka muodostavat suuren joukon serologisesti ristireagoivia sukulaisviruksia. Vasta-ainemääritys tehdään käyttäen antigeeniseosta, joka sisältää yhtä virusta kustakin em. ryhmästä. Vasta-aineiden lisääntymistä ei kuitenkaan pystytä osoittamaan kaikissa enterovirusinfektioissa, joten kannattaa yleensä käyttää lisäksi myös virusviljelyä ja geenimonistusmenetelmää diagnostisina menetelminä.

Indikaatiot

Enterovirusinfektioiden (mm. enkefaliitti, sydänlihastulehdus, pleurodynia, enterorokko, eksanteemat) diagnostiikka

Menetelmä

Entsyymi-immunologinen (EIA).

Tulos valmiina

Tulos on valmiina viikon kuluttua näytteen saapumisesta tutkivaan laboratorioon.

Näyteastia

4 ml seerumigeeliputki.

Näyte (minimi)

1 ml (0.5 ml) seerumia. Yleensä tarvitaan pariseeruminäytteet (n. 2-4 viikon kuluttua ensimmäisestä seeruminäytteestä).

Näytteen säilytys

3 vrk jääkaapissa +5 °C, pitempiaikainen -20 °C.

Näytteen lähetys

Ma - Pe huoneenlämmössä. Jääkaapissa olleet näytteet kylmälähetyksenä.

Tulkinta

IgG-vasta-ainetaso yksikköinä, IgM-vasta-aineet kvalitatiivisesti (positiivinen/negatiivinen) + lausunto. Valtaosalla väestöstä on enterovirus vasta-aineita, joskin titterit ovat yleensä matalia. Merkitsevä (yli 3-kertainen) IgG-vasta-ainetason nousu pariseerumien välillä on osoitus tuoreesta enterovirusinfektiosta. Tarkempi tyypitys ei ole tällä menetelmällä mahdollista. Positiivinen IgM-tulos on merkitsevä, ja osoitus tuoreesta infektiosta.

Lisätietoja

Ammattilaisneuvonta Pohjanmaa 041 7314 786

Muutokset

*24.9.2019 uusi tutkimusnumero