Vaasan keskussairaala, laboratorio-ohjekirja

Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset | Tiedotteet

U -Solut, erittelylaskenta (1941 U -Diffi )

Tarkistettu

8.4.2010

Tekopaikka

Vaasan KS/Eritelaboratorio/2132526.

Yleistä

Virtsan solujen ja muiden partikkelien perusteellisella mikroskopialla voidaan tunnistaa erityisesti virtsateiden epiteelin soluja ja auttaa urologista ja nefrologista diagnostiikkaa. Visuaalisessa erittelyssä virtsan sakasta erotetaan U-Solut-tutkimusta tarkemmin tubulusepiteelin ja välimuotoisen epiteelin solut sekä eri lieriöiden tyypit ja hiiva.

Virtsan punasoluista voidaan tunnistaa poikkeamat, jotka viittaavat munuaistason vaurioon. Tätä varten on olemassa tutkimus 4210 U -ErytDys.

Käsityövaltaisuutensa takia perusteelliset mikroskopiatutkimukset tulee keskittää niihin näytteisiin, joissa haetaan tai seurataan munuaistason tauteja.

Indikaatiot

Munuaisten ja virtsateiden sairaudet ja erityistapaukset.

Esivalmistelut

Virtsanäytteen solut tulisi tutkia vakioidusta näytteestä, mikäli se suinkin on mahdollista. Nesteen ja ravinnon ottoa on vältettävä 8 tuntia ennen näytteenottoa, sillä runsas nesteen nauttiminen laimentaa näytettä. Voimakasta fyysistä aktiviteettia ja yhdyntää ennen näytteenottoa tulisi välttää. Naisilla näytteen antamista kuukautisten aikana tulisi välttää. Valkovuodon häiritsevää vaikutusta voidaan ehkäistä tamponilla.

Menetelmä

Partikkelilaskenta suoritetaan vakioidulla peitinlasimenetelmällä mikroskooppisesti. Solujen ja muiden partikkelien määrä lasketaan näkökenttää (nk) kohti 400x suurennoksella katsottuna. Yksi näkökenttä vastaa n. 0.173 µl virtsaa, kun okulaarin näkökenttäluku on 22 mm. Ennen 8.4.2010 vastatuissa tuloksissa näkökenttäluku oli 18 mm, mikä vastaa 0.116 µl virtsaa.

Tekotiheys

Arkipäivisin.

Tulos valmiina

Tutkimus valmis 2-3 tunnin kuluessa.

Näyteastia

Keskussairaalassa käytetään 10 ml:n ei-steriiliä muoviputkea (keltainen korkki).

Avohoitopotilaiden näytteille käytetään 10 ml:n säilöntäaineellista putkea (BD Vacutainer CS 364958, vihreä korkki).

Näytteenotto

Näytteeksi käy parhaiten keskisuihkunäytteenä klo 6.00-8.00 välisenä aikana otettu aamuvirtsa tai vähintään 4 tuntia rakossa ollut matalan diureesin virtsa (vakioitu virtsanäyte). Näytteen voi saada myös seuraavilla tavoilla:

Pussivirtsa, rakkopunktio tai munuaisaltaan punktio, kerta- tai kestokatetrointi, avannenäyte tai alusastia.

Säilöntäaineettomat putket jäähdytetään välittömästi jääkaapissa ja toimitetaan laboratorioon 2 tunnin sisällä näytteenotosta.

Näyte (minimi)

10 ml puhtaasti laskettua keskivirtsaa.

Näytteen säilytys

Ilman säilöntäainetta otetut putket säilytetään aina +5 °C. Näyte on tutkittava 4 tunnin kuluessa näytteenotosta.

Säilöntäaineellisiin putkiin otetut näytteet säilyvät vuorokauden huoneenlämmössä ja 3 vrk jääkaapissa.

Viitearvot
Erytrosyytit 0 - 2 kpl/nk
Leukosyytit 0 - 2 kpl/nk
Bakteerit Ei löydy
Levyepiteelisolut 0 - 2 kpl/nk
Tubulusepiteelisolut 0 kpl/nk (ei havaittavissa)
Välimuotoisen epiteelin solut 0 kpl/nk (ei havaittavissa)
Lieriöt 0 kpl/nk (ei havaittavissa)
Laskenta suoritetaan vain 35 kpl/nk asti, sen ylittävät tulokset vastataan "yli 35 kpl/nk".
Tulkinta

Leukosyytit: Pyuria viittaa virtsateiden tai munuaisten tulehdukseen. Tavallisimmin näytteestä todetaan granulosyyttejä. Immuunivasteen heikentyessä solureaktio voi puuttua merkittävästä bakteeri-infektiosta huolimatta. Infektioissa positiivinen nitriittikoe ja bakteerien näkyminen tukevat diagnoosia. Makrofageja voi näkyä virtsatieinfektiossa. Lymfosyyttejä voi esiintyä kroonisemmissa tulehduksissa, virusinfektioissa ja siirremunuaisen hyljintäreaktion yhteydessä. Mahdollinen munuaistason infektio todetaan, jos näytteessä esiintyy lieriöitä tai tubulusepiteelin soluja. Näitä ei kuitenkaan useinkaan esiinny akuuteissa taudeissa.

Pyelonefriiteissä saatetaan nähdä tubulussolu-, bakteeri- tai granulosyyttilieriöitä, muutama hyaliinilieriö on normaalilöydös. Valkosoluja voi löytyä myös ei-infektiooseissa munuaisperäisissä sairauksissa (esim. glomerulonefriitti ja akuutti interstitiaalinen nefriitti). Pyuria, jossa virtsan bakteeriviljely jää negatiiviseksi saattaa johtua lyhyestä rakkoajasta tai muun kuin uropatogeenin aiheuttamasta virtsatietulehduksesta (esim. klamydia, tippuri).

Punasolut: Hematuria on monien virtsatieperäisten sairauksien oire. Se voi liittyä munuaisperäisiin sairauksiin, olla seuraus toimenpiteestä (esim. katetrointi) tai voimakkaasta fyysisestä rasituksesta. Kuukautisvuoto voi aiheuttaa virtsanäytteen verikontaminaation. Hematurisessa virtsanäytteessä voi olla munuaistason löydöksiä (lieriöt, tubulussolut, glomerulaarinen hematuria = dysmorfisia punasoluja tuoreissa näytteissä), jotka viittaavat glomerulonefriittiin tai muihin munuaistauteihin. Punasolulieriöt liittyvät munuaistason verenvuotoihin. Hematurian tason selvittelyssä voidaan tutkia erikseen otetusta näytteestä punasolujen dysmorfiaa (4210 U -ErytDys).

Muut partikkelit: Levyepiteelin solut ulkoisista sukupuolielimistä tai virtsaputkesta joutuvat virtsaan lähinnä huonon näytteenottotekniikan vuoksi. Raskausaikana hormonivaikutus voi lisätä levyepiteelisolujen irtoamista virtsanäytteeseen. Pieniin epiteelisoluihin lasketaan tubulusepiteelin ja välimuotoisen epiteelin solut. Virtsassa esiintyvät tubulusepiteelin solut viittaavat primaariseen munuaissairauteen tai sekundaariseen munuaisvaurioon. Välimuotoisen epiteelin solut ulottuvat munuaisaltaan alueelta virtsarakkoon ja miehillä aina virtsaputken proksimaaliseen osaan saakka. Välimuotoisen epiteelin soluja näkyy virtsateiden infektioissa ja urologisissa sairauksissa.

Hyaliinilieriöitä voi esiintyä pieninä pitoisuuksina terveen henkilön virtsassa. Lieriöt viittaavat yleensä munuaisparenkyymin tautiin. Lieriöiden sisältä voi löytyä tautiprosessissa mukana olevia soluja kuten tubulusepiteeli-, puna- tai valkosoluja.

Virtsan pH-muutoksen, infektion tai lämpötilan laskun seurauksena epäorgaaniset ainekset saostuvat siinä helposti. Uraatti-, oksalaatti-, tai fosfaattisakoilla ei siksi tavallisesti ole kliinistä merkitystä. Virtsatiekivipotilailla tulee analysoida itse kiven koostumusta, koska erilaisia sakkoja esiintyy terveilläkin henkilöillä.

Yhteyshenkilöt

Kemisti Jukka Salminen p. (06\) 213 2529