Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset | Tiedotteet
21.4.2014
Vaasan KS/Kemian laboratorio/(06) 2132519.
Noin 70% suun kautta annetusta digoksiinista imeytyy ruoansulatuskanavasta. Suurin osa digoksiinista erittyy muuttumattomana munuaisten kautta, metabolian osuus on vain n. 10%. Tämän vuoksi munuaisten toiminnan heikkeneminen voi pidentää puoliintumisajan normaalista 30-40 tunnista jopa 150 tuntiin ja nostaa merkittävästi digoksiinipitoisuutta. Steady state saavutetaan hoitoannoksella n. viikon kuluttua hoidon aloituksesta, digitalisoinnilla jo 2-3 vrk:n kuluttua.
Digoksiinihoidon seuranta. Digoksiinimyrkytyksen epäily.
Kiireellisestä tutkimuksesta on ilmoitettava laboratorioon.
Immunokemiallinen, elektrokemiluminesenssi (ECLIA). Toteamisraja 0.3 nmol/l.
Päivittäin. Myrkytysepäilyssä päivystystutkimus.
Myrkytystilojen hoidossa käytettävä digoksiinin vasta-aine (esim. Digibind) häiritsee määritystä. Munuais- ja maksasairauksissa, raskauden aikana sekä vastasyntyneillä ja napaveressä esiintyvä DLIF (= digoxin like immunoreactive factor) saattaa aiheuttaa virheellisen korkeita tuloksia. Furesis, hydrokortisoni ja spironolaktoni tavallisilla päiväannoksilla kohottavat virheellisesti digoksiini-arvoja.
Li-hepariini geeliputki.
Näyte otetaan yleensä aamulla ennen seuraavan digoksiiniannoksen ottamista (aikaisintaan 12 tuntia edellisestä annoksesta; näin saadaan jäännöspitoisuus = trough value).
1 ml (0.5 ml) plasmaa.
Säilyy viikon jääkaapissa, pidempiaikainen säilytys pakasteena.
Näyte lähetetään huoneenlämpöisenä, mikäli perillä vuorokauden kuluessa näytteenotosta, muutoin kylmä- tai pakastelähetys.
Terapeuttinen alue 1.0 - 2.6 nmol/l
Digoksiini-intoksikaatiossa pulssi yleensä harvenee voimakkaasti, joskin rytmihäiriö voi olla lähes millainen tahansa. Muita oireita ovat ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja oksentelu. Neurologisia oireita ovat heikkous, päänsärky, sekavuus, hallusinaatiot, psykoosi, tajunnan lasku ja jopa kouristelu.
Toksisuus: Sydänsairaudet, hypokalemia, hyperkalsemia, hypotyreoosi ja hypomagnesemia lisäävät digoksiinin vaikutuksia.
Yhteisvaikutukset: amiodaroni, erytromysiini, itrakonatsoli, verapamiili, kinidiini, klaritromysiini, siklosporiini ja spironolaktoni voivat suurentaa plasman digoksiinipitoisuutta.
Sairaalakemisti Anne Hänninen puh. 041 730 6712
*13.4.2016 Näytteenotto aikaisintaan 12 tuntia edellisestä digoksiiniannoksesta.
*21.4.2016 Toteamisraja 0.3 nmol/l.