Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset |Tiedotteet
30.12.2016
HUSLAB/ Virologian ja immunologian osasto, immunologian yksikkö, puh. (09) 471 73220.
Periferisten polyneuropatioiden erotusdiagnostiikka.
Entsyymi-immunologinen menetelmä. Tutkimus tehdään Volkmann und Kollegen -laboratoriossa Saksassa.
Kuukauden kuluessa.
4 ml seerumigeeliputki.
1 ml (0.5 ml) seerumia.
Jääkaapissa +5 °C.
Ma - pe huoneenlämmössä.
alle 1000 titteri
Noin 10%:lla polyneuropatiapotilaista todetaan monoklonaalinen gammopatia, tavallisesti IgM kappatyypin M-komponentti. Yleensä kyseessä on stabiili plasmasoluklooni (monoclonal gammopathy of undetermined significance, MGUS), joka tuottaa monoklonaalista vasta-ainetta joka tarttuu in vivo hermoihin ja aiheuttaa hitaasti kehittyvän, symmetrisen , aluksi sensorisen neuropatian. Potilaat ovat usein 40-75 v miehiä. Joskus kyseessä voi olla myös Waldenströmin makroglobulinemia tai myelooma.
Useimmiten monoklonaalinen vasta-aine reagoi myeliiniin assosioituvan glykoproteiinin hiilihydraattiosan kanssa. Sama tai ristireagoiva epitooppi (nk. L2/HNK-1 -epitooppi) voi olla myös myeliinitupen P0- proteiinin sekä eräiden periferisen hermoston sulfatoitujen lipidien (SGPG ja SGLPG) sokeriosissa. Joskus vasta-aine reagoi gangliosidien kanssa ja voi aiheuttaa aksonivaurion seurauksena motorisia oireita. MAG-vasta-aineisiin liittyvän periferisen polyneuropatian vuotuiseksi insidenssiksi on arvioitu 1-5 / 10000 aikuista. M-komponentin määrä tai MAG- vasta-aineiden taso ei korreloi potilaiden kliiniseen tilaan.
Ammattilaisneuvonta Pohjanmaa 041 7314 786..
*30.12.2016 Uusi tutkimus.