Vaasan keskussairaala, laboratorio-ohjekirja

Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset | Tiedotteet

P -Luteinisoiva hormoni (6367 P -LH )

Tarkistettu

2.6.2020

Tekopaikka

TYKS Laboratoriotoimialue/päivystys- ja automaatiolaboratorio/(02) 313 1930.

Yleistä

Luteinisoiva hormoni (LH) on aivolisäkkeen etulohkon tuottama glykoproteiinihormoni. Kuten FSH, TSH ja hCG myös LH koostuu alfa- ja beetaketjuista. Näiden hormonien alfaketjut ovat lähes identtiset ja myös beetaketjuissa on huomattavaa homologiaa varsinkin LH:n ja hCG:n välillä, joiden biologinen aktiviteetti on myös hyvin lähellä toisiaan. LH on lapsilla ennen puberteettia erittäin matala ja nousee sitten puberteetin alkaessa nopeasti korreloiden hyvin kliiniseen puberteettikehitykseen. LH-taso saavuttaa aikuistason tytöillä noin 13 - 15 vuoden iässä ja pojilla pari vuotta myöhemmin. Käytössä olevan menetelmän herkkyys riittää P-LH-tasolle 0.1 U/l asti. Naisilla LH:n fysiologisena tehtävänä on indusoida ovulaatiota ja tämän jälkeen stimuloida keltarauhasen kehittymistä ja pitää yllä sen hormonituotantoa.

Indikaatiot

Naisilla hyperandrogenismi, amenorrea, oligomenorrea, infertiliteetti.

Miehillä hypogonadismi, impotenssi, gynekomastia, infertiliteetti, hypotalamuksen ja hypofyysin sairaudet.

Lapsilla ennenaikaisen ja myöhästyneen puberteetin syyn selvittäminen.

Esivalmistelut

Aamupäivänäyte. Jos tutkittavalla on kuukautiskierto, tulisi näyte ottaa kierron 4.-7. päivänä.

Menetelmä

Immunoelektrokemiluminesenssi (ECLIA).

Tekotiheys

Arkisin ma-pe.

Näyteastia

Li-hepariinigeeliputki (vihreä korkki).

Näyte (minimi)

1 ml (0.5 ml) Li-hepariiniplasmaa.

Näytteen säilytys

14 vrk jääkaapissa +5 °C, pitempiaikainen -20°C.

Näytteen lähetys

Ma-to kylmä- tai pakastelähetys.

Viitearvot
alle 1 v 0.02 - 2 U/l
2-8 v 0.02 - 0.2 U/l
9-11 v 0.02 - 1.5 U/l
13-14 v 1 - 5 U/l
miehet 1.7 - 8.6 U/l
Naiset 15-50 v
Follikkelivaihe 2.4 - 12.6 U/l
Ovulaatiovaihe 14 - 96 U/l
Luteaalivaihe 1.0 - 11.4 U/l
yli 50 v 7.7 - 59 U/l
Tulkinta

Ovulaatioajankohtana LH-tuotto lisääntyy voimakkaasti ja seerumin LH-pitoisuus kohoaa perustasosta 3 - 10-kertaiseksi. Follikkelivaiheessa taso on jonkin verran matalampi kuin luteaalivaiheessa. Miehillä LH stimuloi kivesten Leydigin solujen androgeenituottoa. Testosteronilla on negatiivinen palautevaikutus LH-tuotantoon, kun taas estrogeenien palautevaikutus vaihtelee estrogeenikonsentraatiosta riippuen. Sekä pienet että hyvin suuret estradiolipitoisuudet vähentävät LH-tuotantoa, kun taas tällä välillä olevilla pitoisuuksilla on LH-tuotantoa stimuloiva vaikutus. Ovulaatioon johtava LH-tason nousu on estradiolin positiivisen palautteen aiheuttama. Menopaussissa estradiolin tason laskiessa negatiivinen palautejärjestelmä ei enää toimi ja LH-taso nousee. LH:n pulsoivaa tuotantoa säätelee myös hypotalamusperäinen LRH. LH-arvot ovat matalia molemmilla sukupuolilla hypofyysin vajaatoiminnassa. Primaarissa hypogonadismissa, jossa on perifeeristen sukuhormonien vajausta, on LH:n eritys tavallista korkeampi.

Polykystisten ovarioiden yhteydessä LH-pitoisuus on korkea verrattuna FSH-pitoisuuteen. Suhde on terveillä follikkelivaiheessa alle 1.7 (luteaalivaiheessa alle 3.5). Luteinisoivanhormonin pulsoiva eritys vähentää yksittäisen määritysarvon

luotettavuutta.

Yhteyshenkilöt

Sairaalakemisti Katja Viitala p. 041 730 4070

Muutokset

*01.01.2015 Tekopaikka-, menetelmä-, näyteastia- ja viitearvomuutos.
*04.01.2016 Uusi tutkimusnumero.
*2.6.2020 Kylmälähetys