Vaasa, laboratorio-ohjekirja

dU-Aldosteroni (1033 dU-Aldos )

Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset | Tiedotteet

Tarkistettu

19.10.2021

Tekopaikka

NordLab/puh. 040 6356373.

Yleistä

Reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmä säätelee keskeisesti verenpainetta. Reniini on munuaisten jukstaglomerulaarisolujen tuottama proteolyyttinen entsyymi. Reniinin vaikutuksesta angiotensinogeenistä muodostuu angiotensiini I ja siitä edelleen angiotensiini II, joka lisää aldosteronin eritystä. Aldosteroni lisää natriumin takaisinottoa munuaisissa, millä on elimistön nestemäärää ja verenpainetta ylläpitävä ja kohottava vaikutus. Natriumin takaisinoton yhteydessä kaliumin eritys munuaisten kautta lisääntyy.

Reniinin eritystä lisää pääasiassa munuaisten perfuusion aleneminen ja pienentynyt natriumpitoisuus distaalisessa tubuluksessa. Myös sympaattisen hermoston aktiivisuus lisää reniinin eritystä. Aldosteronin eritystä stimuloivat angiotensiini II:n ohella jossain määrin myös ACTH ja suurentunut kaliumpitoisuus.

Indikaatiot

Aldosteronierityksen tutkiminen.

Esivalmistelut

Mahdollinen hypokalemia tulisi korjata edeltävästi ja tuloksiin vaikuttavat lääkkeet pyritään mahdollisuuksien mukaan keskeyttämään (hoitavan lääkärin arvion perusteella).

Verenpainelääkkeistä pyritään ensivaiheessa ainakin spironolaktoni, eplerenoni, amiloridi ja triamtereeni sekä myös muut diureetit keskeyttämään 4 viikkoa edeltävästi. Myös beta-salpaajat, sentraalisesti vaikuttavat verenpainelääkkeet, ACE-estäjät, AT-salpaajat, kalsiumkanavan salpaajat (dihydropyridiinijohdokset) ja reniininestäjät on suositeltavaa keskeyttää 2 viikkoa edeltävästi.

Mahdollisuuksien mukaan tulehduskipulääkkeet tulisi keskeyttää 2 viikkoa edeltävästi. Jos estrogeeni- ja progestiinivalmisteiden vaikutus tuloksiin halutaan poistaa, niin niiden käyttö tulisi keskeyttää 4 viikkoa edeltävästi. Lakritsia ja salmiakkia sisältävien tuotteiden käyttö tulee lopettaa mieluiten 4 viikkoa ennen näytteenottoa. Lääkkeiden vaikutuksista tuloksiin, ks. tutkimusten 6337 P -Aldos ja 6339 P -Reninm ohjekirjasivut. Myös natriumin saanti vaikuttaa tulokseen (ks. Yleistä). Kuukautiskierron vaihe voi vaikuttaa tulokseen (ks. Tulkinta). Rasittavaa liikuntaa tulee välttää edeltävän vuorokauden ja keräyksen aikana.

Potilasohje

Yleinen vuorokausivirtsan keräysohjeistus, ks Vaasan keskusairaalan potilasohjeet Dygnsurinsamling tai Vuorokausivirtsan keräys. Keräyksen aikana keräysastia säilytettävä jääkaappilämpötilassa.

Menetelmä

Immunokemiluminometrinen. 1.1.2015 menetelmä- ja viitearvomuutos.

Tekotiheys

Kerran viikossa.

Tulos valmiina

Kahden viikon kuluessa

Näyteastia

2.5 l keräysastia. Keräysastiat tilataan keskusvarastosta, poliklinikkapotilaat hakevat näytteenottoyksiköistä. Lähetysputki 11 ml säilöntäaineeton (beige) putki.

Näytteenotto

Keräysvirtsa. Keräyksen aikana virtsa säilytetään kylmässä. Säilöntäaineita ei saa käyttää. Keräyksen päätyttyä virtsanäyte lähetetään välittömästi laboratorioon.

Näyte (minimi)

10 ml hyvin sekoitettua vuorokausivirtsaa.

Ohje laboratoriolle

Vuorokausivirtsa sekoitetaan ja otetaan 10 ml lähetysputkeen. Loppuosan tilavuus mitataan 10 ml tarkkuudella ja koko näytteen tilavuus merkitään tutkimustarraan.

Näytteen säilytys

Pakastettuna -20° C.

Näytteen lähetys

Pakastelähetys.

Viitearvot

kaikki 3.3-78 nmol

Tulkinta

Suurentuneita aldosteronipitoisuuksia todetaan primaarisessa ja sekundaarisessa hyperaldosteronismissa.

Primaarisessa hyperaldosteronismissa aldosteronin eritys on lisääntynyt ja plasman reniinipitoisuus matala.

Sekundaarisessa hyperaldosteronismissa kuten essentiellissa verenpainetaudissa, munuaisvaltimoiden ahtaumassa, kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa ja pahanlaatuisessa verenpainetaudissa kohoavat sekä aldosteronin eritys että reniinipitoisuus.

Raskauteen liittyy fysiologisesti sekundaarisen hyperaldosteronismin kaltainen tila.

Kuukautiskierron jälkipuoliskolla aldosteronieritys on yleensä selvästi suurempi.

Alentunutta aldosteronin eritystä todetaan hypoaldosteronismin eri muodoissa ja lisämunuaisen vajaatoiminnan (Addisonin taudin) yhteydessä.

Lisääntyneen kortisolivaikutuksen yhteydessä sekä aldosteroni- että reniinipitoisuudet yleensä laskevat. Lakritsi- ja salmiakkituotteiden sisältämä glykyrretiinihappo voi aiheuttaa vastaavankaltaisen tilan, jossa kortisolin hidastunut muuntuminen kortisoniksi johtaa sen mineralokortikoidivaikutuksen merkittävään lisääntymiseen.

Erikseen pyydettäessä OYS:n laboratoriolääkäri antaa reniini-angiotensiini-aldosteronitutkimuksista lausunnon, samoin kuin konsultaatioapua tutkimusohjelmia suunniteltaessa ja tuloksia tulkittaessa.

Yhteyshenkilöt

Sairaalakemisti Anne Hänninen puh. 041 730 6712