Uudelleenohjaus "https://fimlab.fi/tutkimus/6034"Fimlab-ohjekirjaan

S -Alkalinen fosfataasi, isoentsyymit (1048 S -AFOS-Is )

Vaasa, laboratorio-ohjekirja

S -Alkalinen fosfataasi, isoentsyymit (1048 S -AFOS-Is )

Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset |Tiedotteet

Tarkistettu

02.01.2025

Analysoiva laboratorio

Vita Terveyspalvelut Oy/puh. 09 228 800.

Yleistä

Alkalisen fosfataasin tavallisimmat, maksa-, luusto- ja suolistotyyppiset isoentsyymit ovat saman kudosepäspesifisen alkalisen fosfataasin geenin tuotteita. Istukan alkalisella fosfataasilla on oma geeninsä samoin kuin ituratatyyppisellä alkalisella fosfataasilla. Myös alkalisen fosfataasin ja immunoglobuliinien kompleksit ovat tavallisia. Edellisten lisäksi todetaan variantteina mm. suolistotyypin, istukkatyypin ja luustotyypin muita muotoja sekä erittäin harvoin tuumorispesifisiä isoentsyymejä (Regan, Nagao, Kasahara). Alkalisen fosfataasin kokonaisaktiivisuuden ollessa koholla isoentsyymeistä voi päätellä potilaan elinvaurion sijaintia, mutta mikään isoentsyymi ei ole täysin elinspesifinen.

Indikaatiot

Kohonneen seerumin alkalisen fosfataasin epäselvän alkuperän määrittäminen. Määritystä ei ole järkevä tilata, jos S -AFOS kokonaisaktiivisuus on normaali.

Menetelmä

Natiivin ja lektiinillä käsitellyn seerumin elektroforeesi agaroosigeelissä.

Näyteastia

5 ml seerumiputki (punainen korkki)

Näyte (minimi)

1 ml seerumia. Hemolyysi häiritsee määritystä.

Näytteen säilytys

Säilytys 2-3 vrk jääkaapissa, pidempiaikainen pakastettuna.

Näytteen lähetys

Ma - to huoneenlämmössä, pakastetut näytteet pakastettuna.

Viitearvot

IsoentsyymityyppiNaisetMiehetLapset, alle 15 v
Maksa-1-isoentsyymialle 68alle 67alle 51 U/l
Maksa-2-isoentsyymi (sappi)alle 12alle 12alle 19 U/l
Luustoisoentsyymialle 66alle 77alle 370 U/l
Suolistoisoentsyymialle 12alle 12alle 19 U/l

Tutkimuksesta annetaan lausunto.

Tulkinta

Ikään ja fysiologiaan liittyvä vaihtelu: Kasvuikäisillä AFOS-kokonaisaktiivisuuden ikäryhmäkohtaiset viitevälit ovat aikuisten tasoa korkeammat ja vallitsevana on luustotyypin isoentsyymi. Aikuisilla pääfraktiona on yleensä maksatyyppinen isoentsyymi, mutta myös luustotyyppiä esiintyy. Vanhuksilla luustotyypin osuus usein kasvaa. Raskauden aikana alkalisen fosfataasin aktiivisuus nousee tavallisimmin istukkatyypin ilmaantumisen takia.

Maksa-1-isoentsyymi on koholla: Maksan tai keuhkojen sairaus sekä intra- ja ekstrahepaattiset sappiteiden tukokset (mm. alkoholirasvamaksa, lääkkeiden tai raskauden aiheuttama kolestaasi). Maksakirroosissa aktiivisuus alenee parenkyymin häviämisen myötä. Raskaushepatoosissa maksatyypin AFOS saattaa kohota jo ennen seerumin sappihappopitoisuuden nousua.

Maksa-2-isoentsyymi on koholla: Erityisesti intra- ja ekstrahepaattiset sappiteiden tukokset (mm. maksakirroosi, alkoholirasvamaksa, lääkkeiden tai raskauden aiheuttama kolestaasi, sappikivet): Isoentsyymin pitoisuustasoa voivat nostaa myös haimatulehdus, keuhkosairaus, autoimmuunitaudit, maligniteetit ja AIDS.

Luustoisoentsyymi on normaalisti vallitsevana lapsilla ja nuorilla kasvuun liittyen. Patologisia syitä luustoperäisen aktivisuuden kohoamiseen ovat luusyöpä ja luun metastaasit, riisitauti, osteomalasia, Pagetin tauti, luun hajoaminen, hyperparatyreoosi, hypertyreoosi ja munuaissairaus. Luustoisoentsyymin lisääntymistä on todettu myös pernisioosissa anemiassa.

Suolistoisoentsyymi on koholla aterian jälkeen sekretorihenkilöillä. Patologisia syitä suolistoperäisen isoenstyymin kohoamiseen voivat olla vaikea maksa- tai munuaissairaus, diabetes, autoimmuunitauti, suolistotulehdukset tai maha-suolikanavan endodermaalisten kudosten syöpätauti. Oireettomilla henkilöillä kohoaminen voi johtua perinnöllisestä benignista hyperfosfatasiasta.

Istukkatyyppinen tai samoin liikkuvat itusolutyyppinen ja tuumorispesifinen isoentsyymi ovat koholla raskauden aikana sekä useiden solidien tuumoreiden sekä Hodgkinin taudin yhteydessä.

Alkalisen fosfataasin immunokomplekseilla ei ole kliinistä merkitystä, mutta pitkän puoliaikansa takia ne kohottavat alkalisen fosfataasin kokonaisaktiivisuutta seerumissa. AFOS-immunokomplekseja esiintyy tavallisimmin autoimmuunitaudeissa ja suoliston tulehduksissa.

Etenkin maksan ja gastrointestinaalialueen tuumorit voivat tuottaa alkalisen isoentsyymin variantteja ja poikkeavia muotoja.

Lisätietoja

Ammattilaisneuvonta Pohjanmaa 041 7314 786