Vaasan Keskussairaala1155 U -BaktVi
Laboratorio-ohjekirjaU -Bakteeri, viljely
Päivitys 28.01.2009
Tekopaikka Vaasan KS/Kliinisen mikrobiologian laboratorio/(06) 213 2842
Indikaatiot Virtsatieinfektio tai sen epäily.
Virtsaviljelyuosituksen mukaan avohoidon naispotilaista, joilla on akuutit alempien virtsateiden infektion oireet ja potilaalla ei ole perussairautta, johon liittyy riskitekijöitä, ei tarvitse ottaa virtsaviljelyä, vaan hoito voidaan aloittaa oireiden perusteella.
Virtsan bakteeriviljely tulisi kuitenkin tilata aina seuraavilta potilaryhmiltä:
1) Naispotilaat, joilla on huono vaste lääkehoidolle tai uusiutuva virtsatieinfektio (alle viikko infektiosta)
2) Lapsipotilaat
3) Miespotilaat
4) Raskaana olevat naiset, joilla epäillään virtsatieinfektiosta tai oireetontakin bakteriuriaa
5) Ylempien virtsateiden infektioepäily
6) Potilaat, joilla on komplisoitu tauti (esim. virtsatieanomalia)
7) Potilaat, joilla on heikentynyt infektiopuolustus (diabeetikko, säde- tai sytostaattihoito)
8) Sairaalapotilaat tai sairaalasta kotiutetut
Menetelmä Kvantitatiivinen bakteeriviljely silmukkaviljelytekniikalla.
Tekotiheys Päivittäin (ma - su).
Tulos valmiina Negatiivinen tulos on käytettävissä 1 työpäivä näytteenotosta, positiivinen tulos 2 - 3 päivän kuluttua.
Häiriötekijät Tutkimuksen tavallisimmat virhelähteet ovat näytteenoton ajoitukseen, potilaan huonoon esivalmisteluun ja näytteen säilytykseen ja kuljetukseen liittyviä. Väärä negatiivinen tulos voi olla peräisin myös siitä, että oireita aiheuttava mikrobi ei kasva tarjotulla elatusaineella (esim. hemofilus, gardnerella, gonokokki, klamydia yms.). Tällaisessa tilanteessa suositellaan virtsaviljelyn suorittamista herkemmällä menetelmällä ja virtsaviljelyn täydentämistä muilla, mikrobikohtaisilla tutkimuksillaan.
Näyteastia Keskussairaalassa käytetään 10 ml muoviputkea (punainen korkki).
Avohoitopotilaiden näytteille käytetään 4 ml:n säilöntäaineellista putkea (BD Vacutainer CS 364958, vihreä korkki).
Rakkopunktionäytteille käytetään veriviljelypullo(j)a (tutkimuspyyntönä 3491 Pu-BaktVi1) ja lisäksi mielellään 10 ml punakorkkista muoviputkea (tutkimuspyyntönä 1155 U -BaktVi). Aerobinen veriviljelypullo (vihreäkorkkinen) kasvattaa paremmin mm. pseudomonasta ja sen kaltaisia aerobisia sauvoja; anaerobinen veriviljelypullo (violettikorkkinen) mm. streptokokkeja. Molemmat pullot kasvattavat yhtä hyvin mm. koliformisia sauvoja, enterokokkia ja stafylokokkeja. Samanaikaisesti rakkopunktionäytteelle tilattava tavallinen virtsaviljely valmistuu yleensä nopeammin ja kertoo myös bakteerien määrän.
Näytteenotto Näytteenä voi olla puhtaasti laskettu keskivirtsanäyte (PLV), kertakatetrivirtsanäyte, kestokatetrivirtsanäyte tai lapsilla pussi/keräystyynyvirtsa. Alusastianäyte ei sovi virtsaviljelyyn. Virtsan pitäisi olla ollut rakossa vähintään 4 h ennen näytteenottoa. Jos rakkoinkubaatioaika on alle 4 h, on lähetteessä hyvä ilmoittaa rakossaoloaika tunteina. Näytteet, joissa rakkoinkubaatioaika on ollut hyvin lyhyt, voidaan viljellä herkemmällä menetelmällä.
Puhtaasti laskettu keskivirtsanäyte: Alapesu suoritetaan ohjeen mukaan (potilasta on opastettava ja näytettävä kuva). Näytteeksi otetaan keskisuihkuvirtsaa.
Katetrinäytteet: Kertakatetrinäyte otetaan alkusuihkun jälkeen. Kestokatetrinäyte otetaan seuraavasti. Katetri suljetaan 4 tunniksi pihdeillä(jos mahdollista), katetrin varsi puhdistetaan ja punktoidaan puhdistettu näytteenottokohta neulalla, jossa on ruisku. Avataan katetrin virtaus ja otetaan ruiskuun 10 ml virtsaa. Jos kestokatetria ei voi punktoida, näyte voidaan ottaa vain katetrinvaihdon yhteydessä. Kestokatetrien tiedetään kolonisoituvan säännönmukaisesti, joten kestokatetrista laskemalla otettu näyte ei välttämättä kerro rakkotilanteesta ja infektiosta.
Pussi- ja keräystyynynäytteet: Suoritetaan alapesu. Näytepussi saa olla paikallaan korkeintaan tunnin. Keräystyynyn kohdalla noudatetaan valmistajan ohjeita.
Rakkopunktionäyte: Rakkopunktio suoritetaan erillisten ohjeiden mukaan. Näytteeksi punktoidaan vähintään 10 ml virtsaa, josta ruiskutetaan noin 5 ml aerobiseen (vihreäkorkkiseen) veriviljelypulloon (tilaa 3491 Pu-BaktVi1). Näytettä laitetaan punakorkkiseen putkeen noin 4 ml (tilaa tavallinen virtsaviljely 1155 U -BaktVi), huomioiden myös muut tarvittavat laboratoriotutkimukset. Jos näytettä saadaan runsaasti, voidaan näytettä ruiskuttaa sekä anaerobiseen että aerobiseen veriviljelypulloon ja punakorkkiseen putkeen. Jos näytettä saadaan hyvin niukasti (alle 5 ml), kannattaa bakteeriviljelynäyte ottaa punakorkkiseen putkeen (1 ml riittää)tai aerobiveriviljelypulloon (mielellään yli 4 ml).
Näyte (minimi) 10 ml (4 ml) virtsaa / punakorkkinen putki.
Näytteen säilytys Keskussairaalassa 10 ml punakorkkinen putki toimitetaan laboratorion tarvikejakelun (B3) kylmätiskiin ja veriviljelypullo(t) tarvikejakelun pöydälle. Säilöntäaineellinen 4 ml vaaleanvihreäkorkkinen putki säilyy huoneenlämmössä.
Viitearvot Negatiivinen. Sekaflooravastaus on useimmiten merkki bakteerikolonisaatiosta ilman kliinistä merkitystä ja kehotus uuteen näytteeseen huolellisemmalla potilaan esivalmistelulla.
Tulkinta Bakteerikasvun määrä ilmoitetaan seuraavasti:
runsaastiyli 105
kohtalaisesti104 - 105
vähän103 - 104
Potilaan oireet, perussairaus (erityisesti uro/nefrologinen sairaus, immunosuppressiotila, myös fysiologisena tilana raskaus on kerrottava) ja rakkoinkubaatioaika, myös kemiallisen seulonnan ja sakan mikroskopoinnin tulokset, vaikuttavat viljelytuloksen tulkintaan. Hyvät lähetteen esitiedot ovatkin erittäin tärkeitä laboratoriolle. Runsas kasvu on yleensä merkki infektiosta, mutta voimakasoireisella potilaalla myös vähäisemmät määrät saattavat olla merkityksellisiä. Erityisesti S. saprophyticus -kasvua pidetään merkityksellisenä sen määrästä riippumatta. Jotkut uropatogeenit eivät kasva tavanomaisella elatusaineella. Voimme kuitenkin viljellä näytteen rikkaammille elatusaineille, mikäli lähetteen perusteella osaamme epäillä erikoisempaa patogeenia. Runsaasta sekafloorakasvustosta laboratorio voi tunnistaa valtakasvun, mutta yleensä sekaflooravastaus on kehotus uuteen näytteenottoon ja potilaan esivalmistelun tarkistukseen.
Yhteyshenkilöt Ylilääkäri Suvi-Sirkku Kaukoranta p. (06) 323 2840