Vaasan keskussairaala, laboratorio-ohjekirja

Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset | Tiedotteet

P -Fibrinogeeni (1399 P -Fibr )

Tarkistettu

31.3.2020

18.10.2018

Tekopaikka

Vaasan KS/Hematologian laboratorio/(06) 213 2517

Yleistä

Fibrinogeeni on maksan tuottama proteiini, joka muuttuu fibriiniksi veren hyytymisessä trombiinin vaikutuksesta. Fibrinogeenin plasmapitoisuuteen vaikuttavat synteesinopeus ja muuntumisnopeus fibriiniksi.Fibrinogeenipitoisuus on pienentynyt tiloissa, joihin liittyy systeeminen koagulaatio (kuten esimerkiksi DIC) sekä harvinaisissa perinnöllisissä puutostiloissa tai vaikeissa maksan toimintahäiriöissä.

Indikaatiot

Vuototaipumuksen diagnostiikka. Korvaushoidon seuranta.

Menetelmä

Hyytymisajan turbidometrinen fotometrinen menetelmä. Reagenssina Dade Trombin Reagent.

Tekotiheys

Päivittäin. Päivystystutkimus.

Tulos valmiina

Saman päivän kuluessa. Kiireellinen näyte on valmis 2 tunnin kuluessa näytteen saapumisesta laboratorioon.

Näyteastia

AIKUISET: 1.8 ml verta sitraattiputkeen, jossa on 0.3 ml 3.2 % Na- sitraattia (vaaleansininen korkki).

LAPSET: Mikroputki 0.5 ml laskimoverta putkeen, jossa on 3.2% Na-sitraattiliuos. Mikroputki on Vacutest Kima. HUOM! Yksi putki riittää vain yhteen tutkimukseen.

Näytteenotto

Näyte otetaan lyhyen staasin pidon jälkeen ja näyte tulee saada ensi yrittämällä. Näyteputki ei saa olla vajaa. Avotekniikalla otettaessa on ehdotonta, että näyte otetaan putken merkkiviivaan saakka.

Näytteen säilytys

Näyte säilyy kokoverenä 8 tuntia. Plasma säilyy huoneenlämmössä 24 tuntia ja jääkaapissa se säilyy viikon. Pitempiaikaista säilytystä varten plasma erotetaan ja pakastetaan.

Näytteen lähetys

Jos kokoverinäytettä ei voida toimittaa määritettäväksi 8 tunnin sisällä, niin näyte on sentrifugoitava (15 min 2500 g), plasma eroteltava muoviputkeen ja lähetettävä huoneelämmössä vuorokauden sisällä. Muuten plasmanäyte on lähetettävä pakastettuna.

Viitearvot

2.0 - 4.0 g/l

Tulkinta

Matalia P-Fibr pitoisuuksia tavataan synnynnäisissä hypofibrinogenemioissa, vaikeissa maksavaurioissa, fibrinolyyttisissä taudeissa ja DIK-syndroomassa. Fibrinogeenin pitoisuus on alentunut mm. vaikeassa maksan vajaatoiminnassa (alentunut synteesi) ja DIK:ssä (lisääntynyt kulutus) sekä harvinaisessa perinnöllisessä fibrinogeenin vajauksessa. Akuutissa maksavauriossa fibrinogeenipitoisuus laskee varsin hitaasti sen pitkän puoliintumisajan takia (T1/2 n. 120 h). Liuotushoidon aiheuttama systeeminen fibrinolyysi alentaa fibrinogeenipitoisuutta huomattavasti.

Kohonneita pitoisuuksia tavataan mm. akuuteissa tulehduksissa, malignoomissa, raskauden loppuvaiheessa, nefroottisessa syndroomassa. Hyperfibrinogenemiaan liittyy lisääntynyt valtimo- ja laskimotukosten riski. Fibrinogeenipitoisuus nousee mm. akuutin faasin reaktioiden yhteydessä. Pysyvästi korkea fibrinogeenipitoisuus on koronaaritaudin itsenäinen riskitekijä. Trombiiniestäjähoidossa (mm. lepirudiini, dabigatraani) voidaan saada virheellisen matalia mittaustuloksia.

Yhteyshenkilöt

Kemisti Jukka Salminen p. (06) 213 2529

Muutokset

*31.3.2020 Analyysilaitteet ja reagenssit muuttuvat.
*18.10.2018 Lisätty lasten näytteenotto ja näytteen säilyvyyteen kirjoitettu tarkennuksia.