Vaasa, laboratorio-ohjekirjaUudelleenohjaus "https://fimlab.fi/tutkimus/6638"Fimlab-ohjekirjaan
Vaasa, laboratorio-ohjekirjaSe även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset |Tiedotteet
16.2.2023
Fimlab Vaasa/Kemian laboratorio/(06) 213 2520, Pietarsaaren sairaalan laboratorio/(06) 786 2260.
Plasman glukoosi on peräisin ravinnosta saadusta glukoosista, maksan ja lihasten glykogeenivarastoista sekä glukoneogeneesin avulla (maksassa mm. aminohapoista ja glyserolista) tuotetusta glukoosista. Insuliini laskee veren glukoosipitoisuutta, lisää glykogeenin synteesiä lihaksissa ja maksassa sekä triglyseridien muodostumista rasvakudoksissa. Glukagoni, adrenaliini, glukokortikoidit, kasvuhormoni ja tyroksiini kohottavat veren glukoosipitoisuutta glykogeenivarastoja pilkkomalla ja glukoneogeneesiä lisäämällä.
Sokeritaudin toteaminen ja seuranta.
8-12 tunnin (yli yön) paasto ennen näytteenottoa. Vettä saa juoda normaalisti.
Fotometrinen heksokinaasimenetelmä.
Päivittäin.
Tekopäivänä. Kiireelliset 2 tunnin kuluessa näytteen saapumisesta laboratorioon. Erittäin kiireelliset; vierimittari tai verikaasuanalyysi.
Vacuette FC Mix Tube (3 ml 454514 tai 2 ml 454511), harmaa korkki, stabilisaattorina fluoridisitraatti. Putki on sekoitettava käännellen käsin ylösalaisin vähintään 10 - 15 x heti näytteenoton jälkeen.
1 ml (0.5 ml) Fluoridi-sitraattiplasmaa.
Kokoverinäyte säilyy sentrifugoimatta yhden vuorokauden huoneenlämpötilassa ja jääkaapissa. Muuhun kuin FC-putkeen otettu näyte on säilytettävä kylmässä ja sentrifugoitava 0.5 - 1 tunnin kuluessa näytteenotosta. Erotettu näyte säilyy 2 vrk:tta huoneenlämpötilassa ja viikon jääkaapissa +5 °C. Ei säily pakastettuna.
FC-putkeen otettu näyte voidaan lähettää kokoverenä huoneenlämpötilassa, mikäli perillä saman vuorokauden kuluessa, erotettuna 2 vrk:n kuluessa huoneenlämpötilassa. Muutoin kylmälähetys.
| alle 7 vrk | 2.9 - 6.5 mmol/l |
| 8 vrk - 16 v | 3.8 - 7.0 mmol/l |
| ≥ 17 v | 4.0 - 6.0 mmol/l |
Poikkeustapauksissa voidaan ottaa kapillaarinäyte. Paastossa laskimo- ja kapillaariplasman glukoosipitoisuus on käytännössä sama, mutta aterian jälkeen kapillaariplasmassa on suurempi glukoosipitoisuus kuin laskimoplasmassa.
Paastohyperglykemian syynä on tavallisesti absoluuttinen tai relatiivinen insuliinin puute. Hyperglykemiaa esiintyy mm. sydän- ja aivoinfarkteissa, traumojen yhteydessä, sepsiksessä, neuroblastoomassa, akuutissa pankreatiitissa, feokromosytoomassa, Cushingin taudissa, glukokortikoidi- ja ACTH-hoidon yhteydessä, akromegaliassa, tyreotoksikoosissa, adrenaliinin ja kortikoidien yhteisvaikutuksen seurauksena.
Paastohypoglykemia saatta johtua hyperinsulinismista, jonka syynä voi olla insulooma tai jokin muu insuliinia tuottava tuumori. Insuliinin tai oraalisen sokeritautilääkkeen yliannostus aiheuttaa hypoglykemiaa, kuten myös lisämunuaisen kuorikerroksen ja aivolisäkkeen etulohkon vajaatoiminta. Vaikea maksan parenkyymivaurio tai maksanekroosi johtavat maksan varastointikapasiteetin laskuun ja tätä kautta alhaisiin verensokeriarvoihin. Lapsilla hypoglykemian syynä saattaa olla synnynnäinen hiilihydraattiaineenvaihdunnan häiriö, kuten glykogenoosi, perinnöllinen fruktoosi- tai galaktoosi-intoleranssi. Diabeetikkoäidin vastasyntyneellä lapsella hypoglykemian voi aiheuttaa kompensatorinen hyperinsulismi, toksemia tai Rh-immunosaatio.
Normaaliraskauden aikana fP-Gluk-pitoisuus on alhaisempi, mutta aterian jälkeiset verensokeripitoisuudet ovat korkeammat, kuin ennen raskautta Raskauden aikana paastoverensokerin raja-arvo on 4.8 mmol/l ja 2 h aterianjälkeinen yläraja 8.7 mmol/l (WHO).
Ammattilaisneuvonta Pohjanmaa 041 7314 786
*6.5.2019 Päivitys näytteen säilyvyystietoihin.
*16.2.2023 Viitearvomuutoksia.
*6.3.2024 Linkattu Fimlabin ohjekirjaan. Soitettavat tulokset.