Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset | Tiedotteet
11.05.2010
Vaasan KS/Kemian laboratorio/(06) 213 219
Glukoosin pitoisuus munuaisten glomerulusfiltraatissa on sama kuin plasmassa ja glukoosi reabsorboituu lähes täydellisesti, mikäli tubulusfunktio ja veren sokeripitoisuus ovat normaaleja.
Entsymaattinen.
Päivittäin. Päivystystutkimus.
Työpäivän kuluessa.
Bakteerikasvu virtsassa.
Virtsankeräyspurkki/ 4-10 ml:n lisäaineeton virtsavakkuumiputki (BD, vaaleanruskea korkki).
4-10 ml kertavirtsaa.
Näyte säilyy jonkin aikaa jääkaapissa, päiviä pakasteena.
Lähetys kylmänäytteenä tai pakastettuna.
alle 0.1 g/l (0.6 mmol/l).
Virtsan glukoosipitoisuus on normaalisti alle 0.6 mmol/l (0.1 g/l), jolloin liuskakokeissa saadaan selvästi negatiivinen tulos. Plasman glukoosi suodattuu vapaasti glomerulusten läpi, mutta tubuluksissa tapahtuu normaalisti lähes täydellinen glukoosin reabsorptio.
Mikäli plasman glukoosipitoisuus ylittää ns. kynnysarvon km. 9 mmol/l (vaihteluväli 8-11 mmol/l), tubulusten reabsorptiokapasiteetti ylittyy ja lisääntynyt pitoisuus glukoosia ilmestyy virtsaan. Kyseessä on prerenaalinen glukosuria, jonka syynä on yleensä diabetes mellitus. Mikäli virtsan glukoosipitoisuus on lisääntynyt, vaikka paastoveren glukoosi ja rasituskokeen tulos ovat normaalit, on kyseessä renaalinen glukosuria. Tämä johtuu tubulusten vauriosta, joka voi olla synnynnäinen tai hankittu.
Ohimenevää glukosuriaa esiintyy hypertyreoosissa, Cushingin taudissa, raskauden aikana, eräiden lääkkeiden vaikutuksesta sekä suurten hiilihydraattimäärien nauttimisen jälkeen.
Sairaalakemisti Anne Hänninen puh. 041 730 6712