Vaasa, laboratorio-ohjekirja

Tarkistettu

18.4.2016

Analysoiva laboratorio

HUSLAB/Bakteriologian osasto, puh. (09) 471 73234 tai 471 73040.

Yleistä

Difteria on ollut Suomessa epätodennäköinen tauti. Sen esiintyminen on kuitenkin lisääntynyt erityisesti entisen Neuvostoliiton alueella. Tautia on esiintynyt runsaasti Karjalassa ja Pietarin alueella, joista sen tuloa turistien mukana pelätään. Bakteeri aiheuttaa kurkkumädän lisäksi iholeesioita. Difteria voidaan diagnostisoida difteriaviljely ja -vasta-ainetesteillä. Näiden lisäksi voidaan C. diphtheriae -bakteeri osoittaa näytteessä suoralla geenimonistuksella. Testi kohdistuu difteriabakteerin toksiinigeeniin.

Indikaatiot

Difteriatoksiinin geenin osoitus Corynebacterium diphtheriaeksi tunnistetusta bakteerikannasta.

Esivalmistelut

Myös difteriaviljely (1254 __-CodiVi) on syytä ottaa aina, jos arvioidaan olevan aihetta suoraan nielunäytteestä tehtävään PCR-tutkimukseen. Lääkärin yhteydenotto laboratorioon erittäin suotava.

Menetelmä

Difteriatoksiinin geenin osoitus Corynebacterium diphtheriaeksi tunnistetusta bakteerikannasta.

Tekotiheys

Arkisin ma-pe.

Tulos valmiina

Vastaus saadaan seuraavana arkipäivänä.

Näyte (minimi)

Eristetty bakteerikanta mieluiten elatusainemaljalla. Erittäin kiireellisessä tapauksessa voidaan testi suorittaa myös nielun imulimasta tai dacrontikulla peitteiseltä alueelta otetusta näytteestä, tällöin näytetikku laitetaan kuivaan putkeen. (Lääkärin otettava etukäteen yhteyttä laboratorioon).

Näytteen säilytys

Jääkaapissa +5 °C 1-3 vrk.

Näytteen lähetys

Ma-pe huoneenlämmössä.

Tulkinta

Toksiinigeenin osoittaminen bakteerikannasta osoittaa kannan potentiaalista patogeenisuutta. Testi on korvannut aikaisemmin käytetyn klassisen Elekin immunodiffuusiotestin. Nukleiinihappotestin herkkyys ei ole riittävä osoittamaan luotettavasti toksiinigeeniä suoraan potilaan nielunäytteestä, josta siis vain positiivinen tulos on merkitsevä.

Lisätietoja

Ammattilaisneuvonta Pohjanmaa 041 7314 786