Vaasan keskussairaala, laboratorio-ohjekirja

Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset | Tiedotteet

S -Immunofiksaatiotutkimus (3401 S -ImmFix )

Tarkistettu

21.08.2017

Tekopaikka

Vaasan KS/Proteiinilaboratorio/(06) 213 2524

Yleistä

Myeloomassa ja muissa lymfoproliferatiivisissa verisairauksissa tavataan seerumissa, virtsassa ja likvorissa plasmasolukloonin tuottamaa monoklonaalista immunoglobuliinia (ns. M-komponenttia tai paraproteiinia). Se voidaan osoittaa kudosnesteistä spesifisillä immunoglobuliineja vastaan suunnatuilla raskas- ja kevytketjuantiseerumeilla. M-komponentin tyyppi on mahdollista varmistaa saostamalla se elektroforeesissa anti-immunoglobuliiniantiseerumeilla.

Indikaatiot

Immunofiksaatio on proteiinielektroforeesin jatkotutkimus, jota käytetään M-komponentin varmistamisessa ja luokittelussa. Myeloman remission varmistus.

Menetelmä

Proteiinien fraktiointi agaroosigeelielektroforeettisesti ja presipitaatio spesifisellä immunoglobuliiniantiseerumilla ja presipitaatiojuovien värjäys (Coomassie Brilliant Blue). Vasta-aineina käytetään rutiinisti anti-IgG-, -IgA- ja -IgM-raskasketjuvasta-aineita ja anti-kappa- ja -lambda-kevytketjuvasta-aineita. Jos raskasketjua ei näillä vasta-aineilla pystytä tunnistamaan, on tilattava 0482 S -JImmFix S -Immunofiksaatio, jatkotutkimus.

Tekotiheys

Arkisin 1-2 kertaa viikossa.

Tulos valmiina

Viikon kuluessa.

Häiriötekijät

Hemolyysi häiritsee.

Näyteastia

4 ml seerumigeeliputki.

Näyte (minimi)

1 ml (0.5 ml) seerumia.

Näytteen säilytys

Näyte säilyy + 5 °C viikon, normaalisti ei mielellään pakasteta. Tarvittaessa voidaan pakastaa, jos halutaan säilyttää kuukausia tai vuosia.

Aluenäytteenotto

Voidaan lähettää huoneenlämpöisenä, jos perillä saman päivän aikana.

Viitearvot

Lausunto

Tulkinta

Myeloomassa ja lymfoproliferatiivisissa taudeissa M-komponentti voidaan varmistaa immunofiksaatiolla joko seerumista tai virtsasta. Mikäli seerumissa ei esiinny M-komponenttia voi kyseessä olla pelkästään kevytketjua erittävä tauti, jolloin M-komponentti erittyy pienen kokonsa perusteella suoraan virtsaan, eikä seerumiin jää näkyvää pitoisuutta. Tämän vuoksi aina hypogammaglobulinemiassa tulisi tarkistaa virtsan proteiinifraktiointi ja jatkona mahdollisesti immunofiksaatio, jotta poikkeava immunoglobuliinieritys virtsaan voidaan poissulkea. Immunofiksaatio on selvästi herkempi M-komponentin osoittamisessa verrattuna tavalliseen proteiinifraktiointiin seuraavissa tapauksissa:

  • jos kyseessä on pieni M-komponentti ja muu immunoglobuliinituotanto on olennaisesti normaalia
  • jos kyseessä on heikko beetafraktiossa esiintyvä M-komponentti, tai
  • jos kyseessä on vain vapaasta ketjusta koostuva M-komponentti (kts. myös 2520 dU-Prot-Fr)

Seurantanäytteistä tehdään immunofiksaatio uudestaan vain, jos M-komponentin liikkuvuus on muuttunut tai on ilmestynyt uusia M-komponenteiksi epäiltäviä tiivistymiä.

Yhteyshenkilöt

Yliääkäri Susanna Luukkonen p. 040 670 1289.

Kemisti Jukka Salminen p. (06) 213 2529

Muutokset

*21.8.2017 Lisätty jatkotutkimus