Vaasan keskussairaala, laboratorio-ohjekirja

Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset | Tiedotteet

Pu-Bakteeri, viljely 1 (anaerobi+aerobiviljely, syvämärkä) (3491 Pu-BaktVi1 )

Tarkistettu

23.11.2018

Tekopaikka

Vaasan KS/Kl. mikrobiologian laboratorio/(06) 2132842

Indikaatiot

Leikkaushaavainfektiot, purema-, pisto- ym. traumaattiset haavainfektiot, maaperällä/luonnon vedellä kontaminoituneet haavat, kudospalat, kyrettinäytteet, abskessit (myös nielupaise), syvät infektiot (sisäelimet ja ruumiinontelot: mm. empyeema, mediastiniitti, peritoniitti, kolekystiitti, appendisiitti, endometriitti), purulentti artriitti, osteomyeliitti/osteiitti, fistelien ja dreenien märkävuodot, vierasesineet (mm. IUD, tahdistin, proteesit, katetrit), normaalisti steriilien alueiden punktionesteet, BAL-neste, pitkittyneiden vaikeasti hoituvien infektioiden näytteet (mm. pitkittynyt välikorvatulehdus, poskiontelotulehdus, krooniset haavaumat/haavat erityisesti diabeetikoilla ja valtimoinsuffisienssista kärsivillä).

Yleisesti sellaisten anatomisten alueiden näytteet, joissa tai joiden läheisyydessä esiintyy anaerobeja normaalifloorassa ja taudinaiheuttajina (mm. pää ja kaula, rintakehä, vatsan alue, urogenitaalialue, nivuset, jalkaterät). Anatomisen näytteenottopaikan ilmoittaminen lähetteessä on tärkeää.

Huom. Sairaalapotilaan, erityisesti immunosuppressoidun potilaan ensisijainen märkätutkimus on Pu-BaktVi1. Vaikka taudinaiheuttaja ei olisi anaerobinen, niin Pu-BaktVi1 sisältää useita elatusaineita ja rikastusviljelyn, jotka takaavat paremmin, erityisesti vaativien ja hidaskasvuisten, aerobipatogeenien löytymisen.

Lähetteen esitietojen huolellinen täyttäminen on tutkimuksen onnistumisen kannalta erittäin tärkeää. Esitietojen perusteella valitaan viljelymenetelmä ja lausutaan tutkimusvastaus.

Pinnallisten näytteiden (ihon tai limakalvojen pintaleesiot) ja yskösten bakteeriviljelytutkimus on pääsääntöisesti 3492 Pu-BaktVi2. Yskösnäytteiden anaerobiviljely ei ole luotettava.

Menetelmä

Näytteen viljely epäselektiivisille-, selektiivisille- sekä näytteestä riippuen myös nestemäisille elatusaineille, joilta tunnistetaan niillä kasvavat aerobiset, fakultatiiviset ja anaerobipatogeenit bakteerit. Tutkimus sisältää bakteerien tunnistuksen ja herkkyysmääritykset. Tutkimuksessa saadaan esiin myös tavallisimmat hiivalajit. Näytteestä tehdään aina myös bakteerivärjäys, jos se on näytteen laatu huomioonottaen mahdollista (ei tikkunäytteestä).

Tekotiheys

Arkisin ma - la.

Tulos valmiina

Näytteet vastataan negatiivisiksi 2 vrk:n viljelyn jälkeen, mutta viljelyä jatketaan vähintään 5 päivään saakka harvinaisten hidaskasvuisten lajien kiinnisaamiseksi. Nestemäisiä näytteitä, jotka on otettu veriviljelypulloihin, kasvatetaan viikko.

Aerobiviljelyn lopullinen vastaus on yleensä valmis 2 - 3 työpäivän kuluttua, alustava vastaus yleensä jo seuraavana päivänä näytteen saapumisesta laboratorioon, anaerobibakteerien tunnistuksessa saattaa kulua 4 - 7 työpäivää. Tutkimuksen pitkittyessä annetaan välivastauksia tilanteen mukaan.

Näytteenotto

Punktionäytteet: Punktioalue puhdistetaan ennen pistämistä (iho alkoholiliuoksella). Punktionäyte otetaan ensisijaisesti Port-F®-ampulliin.

Steriililtä alueelta otettu punktionäyte voidaan laittaa myös aerobiseen ja anaerobiseen veriviljelypulloon (Bactec) mielellään 8-10 ml/pullo. Aseptiikasta on tällöin huolehdittava tarkasti, koska veriviljelypullot rikastavat herkästi myös kontaminaatiokasvua. Tällöin on näytettä lisäksi otettava myös steriiliin tyhjään putkeen (5 ml seerumiputki, punainen korkki) tai steriilille objektilasille gramvärjäystutkimusta varten.

Jos punktiolla saatu näytemäärä on pieni (alle 0,2 ml), voidaan se imeyttää näytekuljetustikkuun.

Poskiontelonäyte suositellaan otettavaksi suoraan punktioneulasta imemällä märkää ruiskuun ja ruiskuttamalla sitten Port-F -ampulliin. Vasta tämän jälkeen huuhdellaan poskiontelo.

Rakkopunktionäytteelle tilataan 3491 Pu-BaktVi1 ja lisäksi mielellään 1787 U -BaktEVi , jonka yhteydessä on myös kuvattu rakkopunktion näytteenotto.

Koepala tai kyrettinäyte: Koepala voidaan tuoda sellaisenaan steriilissä astiassa, tarvittaessa kostutettuna steriilillä keittosuolalla, mikrobiologian laboratorioon (B2) arkisin klo 7.15-15.00 (alle 10 minuutissa näytteenotosta ) tai laittaa se aseptisesti joko rikastuslientä sisältävään putkeen/purkkiin tai keittosuolalla kostutettuna steriilille petrimaljalle anaerobikuljetuspussiin. Kyretillä voidaan ottaa pieniä kudosnäytteitä haavojen/iholeesioiden syvemmästä, aktiivisen infektion alueesta. Haavan pinta tulee ensin puhdistaa kuolleesta kudoksesta ja eritteistä mekaanisesti ja keittosuolalla. Kyretillä saa parhaan näytteen kroonisista haavoista. Kyrettinäytteet tulee toimittaa kuten koepalanäytteet mahdollisimman nopeasti mikrobiologian laboratorioon (B2).

Vierasesineet: Katetrin kärjet, kierukat, proteesit ym. vierasesineet voidaan tuoda sellaisenaan steriilissä astiassa, tarvittaessa kostutettuna steriilillä keittosuolalla, mikrobiologian laboratorioon arkisin klo 7.15-15.00 (alle 10 minuutissa näytteenotosta ) tai laittaa ne aseptisesti rikastuslientä sisältävään putkeen/purkkiin. Kierukan voi myös laittaa keittosuolalla kostutettuna steriilille petrimaljalle anaerobikuljetuspussiin.

Tikkunäytteet: Tikkunäytteet soveltuvat myös Pu-BaktVi1-tutkimukseen. Tikkunäytteitä otataan yleisesti haavoista, joista ei saada paremmalla menetelmällä näytettä. Myös tikkunäytteen kohdalla on huomioitava ottoalueen puhdistus ennen näytteenottoa. Poikkeuksena on kolonisaatiokasvun selvittäminen, esim. resistentit bakteerit, jolloin näytteenottoaluetta ei puhdisteta ensin.

Näytteen säilytys

Port-F -ampullissa olevat näytteet, bakteerikuljetustikut sekä koepalat ja vierasesineet FAB-putkessa +5 °C:ssa (B3 tarvikejakelun kylmätiski). Veriviljelypullot huoneenlämmössä (B3 tarvikejakelun pöytä).

NÄYTTEEN KULJETUS:Huom. Port-F -ampulleja ei saa lähettää putkipostissa!

Viitearvot

Lausunto

Tulkinta

Steriileillä alueilla kaikki bakteerikasvu on joko merkitsevää tai merkki näytteenottokontaminaatiosta. Epästeriileillä alueilla löydökset suhteutetaan lähetteen esitietojen mukaan (tutkimuksen syy eli mitä infektiota epäillään, anatominen näytteenottoalue, kliiniset infektio-oireet, näytteenoton onnistuminen, perussairaudet ym.). Tutkimusvastaus sisältää esitietojen perusteella patogeeneiksi katsottavien bakteerien nimet ja herkkyysmääritysten tulokset sekä mahdollisen lausunnon löydösten kliinisestä merkityksestä.

Yhteyshenkilöt

Mikrobiologi Mika Lång p. (06) 213 2854, ylilääkäri Suvi-Sirkku Kaukoranta p. (06) 213 2840.

Muutokset

*18.2.2013 Kyrettinäytteen toimitus
*7.1.2016 Bactec-veriviljelypulloihin siirtyminen
*23.11.2018 tarkennettu mm. näytteenottoindikaatioita ja lähetetietojen merkitystä