Vaasa, laboratorio-ohjekirja

Tarkistettu

24.4.2023

Analysoiva laboratorio

Fimlab, Tampereen toimipiste.

Indikaatiot

Pinnallisten sieni-infektioiden diagnostiikka.

Esivalmistelut

Lääkepitoisuudet iholla ja kynnessä säilyvät pitkään suurina sienilääkkeen käytön lopettamisen jälkeen. Tutkimustiedon perusteella luotettavia varoaikoja ei näytteenoton kannalta voida määrittää.

• Jos iholla on käytetty ulkoista sienilääkettä, ei iholta tule ottaa sieninäytettä ennen kuin lääkityksen lopettamisesta on kulunut vähintään kaksi viikkoa.

• Jos potilas on käyttänyt sisäisiä sienilääkkeitä, ei sieninäytettä tule ottaa iholta ennen kuin lääkityksen lopettamisesta on kulunut vähintään kaksi kuukautta.

• Jos kynttä on hoidettu amorolfiinilakalla, ei kynsinäytettä tule ottaa ennen kuin hoidon lopettamisesta on kulunut vähintään kolme kuukautta.

• Jos kynttä on hoidettu jollakin muulla paikallisella sienilääkkeellä (kuin amorolfiinilakalla), ei kynsinäytettä tule ottaa ennen kuin hoidon lopettamisesta on kulunut vähintään kuusi viikkoa.

• Jos potilas on käyttänyt sisäisiä sienilääkkeitä, ei kynsinäytettä tule ottaa ennen kuin lääkityksen lopettamisesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta.

Menetelmä

Viljely selektiivisille elatusaineille.

Calcofluor-värjäys tehdään riittävän runsaista näytteistä. Huom: Kuljetuselatusaineessa tulleista näytteistä ei voi tehdä värjäystä.

Tulos valmiina

Calcofluor-värjäys 1 vrk:n, punakoe (= alustava ilmoitus dermatofyyttiepäilystä näytteessä) kahden viikon ja viljelyvastaus kuukauden kuluessa näytteen saapumisesta. VIITEALUE:Negatiivinen.

Häiriötekijät

Väärin otettu tai niukka näyte. Home- tai bakteeriylikasvu.

Näyteastia

• Kierrekorkillinen matala muovipurkki (kapsarasia tai muodoltaan vastaava)

• Kuljetusgeeliputki

• Objektilasi ja -kotelo

Näytteenotto

Ennen näytteenottoa näytteenottoalue on puhdistettava kontaminoivista mikrobeista pyyhkimällä se 80- prosenttisella alkoholilla. Mahdollisimman hienojakoista näytettä on otettava runsaasti, jotta se riittää sekä natiivitutkimukseen että viljelynäytteeksi.

Kuivien näytteiden (hilse, kynsi, hius) kuljetukseen sopii kierrekorkillinen matala muovipurkki. Kostean alueen (myös hiivainfektiota epäiltäessä) näytteet otetaan kostutetulla vanupuikolla kuljetusgeeliputkeen, koska hiivat eivät kestä kuivumista näytteen kuljetuksen aikana. Vanupuikon kostutus voidaan tehdä käyttämällä sitä kevyesti kuljetusgeeliputken pinnalla tai kostuttamalla keittosuolaliuoksessa.

Vanutikkuun otetusta näytteestä ei voida enää laboratoriossa valmistaa natiivipreparaattia. Mikäli halutaan natiivitutkimus, otetaan sitä varten sivelynäyte vanupuikolla kostealta näytealueelta objektilasille. Lasi ilmakuivataan ennen lähetystä.

Kynsinäytteet

Näyte otetaan sienen etenemisvyöhykkeestä terveen ja sairaan alueen rajalta kynsilevyn alapinnasta. Kynnen reunan alta tai kärjestä raaputettu tai leikattu materiaali sisältää todennäköisesti vanhaa, kasvukyvytöntä silsasientä tai kontaminanttihomeita, jotka haittaavat todellisen patogeenin viljelyä ja tunnistamista.

Näytteenottokohdasta poistetaan kynnen kärkiosa ja terveet pintakerrokset kynsipihdeillä ja vuolemalla ohuita lastuja veitsellä (esimerkiksi numero 15), kunnes päästään kynnen vaurioituneeseen kerrokseen. Näytteeksi vuollaan veitsellä vaurioitunutta kynttä. Koko kynnen dystrofisessa infektiossa näytettä kaavitaan koko kynsipohjan alueelta, erityisesti taudin etenemisreunasta.

Valkoisessa pinnallisessa kynsisilsassa sientä on vain kynnen pinnassa. Tällöin näyte otetaan raaputtamalla kynnen pintaa.

Iho (vartalo, raajat, kasvot)

Näyte otetaan sienen infektoimaksi epäillyn alueen reunalta, joka on yleensä koholla, hilseilevä ja punoittava. Näyte otetaan raaputtaen sairaan ja terveen alueen rajalta steriilillä veitsellä.

Jos infektoituneella ihoalueella on rakkuloita, niiden katto irrotetaan näytemateriaaliksi atuloilla ja saksilla. Näytteeseen voidaan ottaa mukaan myös rakkulan sisällä olevaa märkäeritettä. Jalkapohjan ja kämmenen infektioissa materiaalia kerätään koko oirealueelta.

Hiuspohja

Näytteeseen raaputetaan runsaasti hilsettä. Jos muutoksessa on katkenneiden hiusten tynkiä, niitä nypitään näytteeseen runsaasti "juurineen". Jos katkenneita hiuksia ei ole, tutkittavien hiusten latvaosat leikataan pois, ja näytteeksi nypitään noin 1-2 cm pitkiä tyviosia "juurineen". Jos hiuspohjassa on märkää erittävä infektioalue, otetaan hiusnäytteiden lisäksi märkäeritettä kuivalla vanutikulla kuljetusgeeliputkeen.

Näytteen lähetys

Hilse-, kynsi- ja hiusnäytteet säilyvät kuivina hyvin huoneenlämmössä. Ne voidaan lähettää normaalina postilähetyksenä.

Hiivat ja kosteat näytteet eivät kestä kuivumista, joten ne on lähetettävä tutkittavaksi mikrobiologian laboratorioon kuljetusgeeliputkessa (ei siis kuivana tikkuna) kylmäkuljetuksena.

Kaikki pintasieninäytteet tulee toimittaa laboratorioon kolmen vuorokauden kuluessa.

Tulkinta

Dermatofyytit vastataan lajinimellä. Runsaat hiivalöydötset vastaan Candida albicansina tai tunnistamattomana hiivana. Homeet vastataan pääsääntöisesti tunnistamattomina homeina, poikkeuksena immunosupressiopotilaiden löydökset sekä tietyt näytelaadut (korvanäytteiden Aspergillukset).

Muutokset

*24.4.2023 Uusi tutkimusnumero.