Vaasa, laboratorio-ohjekirja

Tarkistettu

15.12.2022

Analysoiva laboratorio

Vita/Ammattilaisneuvonta/(09) 22 88 00.

Indikaatiot

Luustosairaudet, joissa luun vaihdunta on muuttunut/nopeutunut (esim. Pagetin tauti, fibroottinen dysplasia, luustometastaasit). Osteoporoosin hoidon lääkevalinta ja lääkehoidon tehon seuranta.

Esivalmistelut

Näyte otetaan vuorokausivaihtelun takia aamulla viimeistään klo 8 - 9. Seurantanäytteet suositellaan otettavaksi samaan kellonaikaan.

Menetelmä

Elektrokemiluminometrinen (ECLIA).

Tekotiheys

3 kertaa viikossa.

Tulos valmiina

Viikon sisällä.

Häiriötekijät

Hemolyysi häiritsee määritystä. Punasolut sisältävät osteokalsiinia hajottavia proteaasientsyymejä.

Näyteastia

5 ml:n seerumiputki (punainen korkki). Geeliputki ei sovellu koska osteokalsiini adsorboituu geeliin.

Näytteenotto

Näytteen annetaan hyytyä huoneenlämmössä. Näyteputki tulee sentrifugoida heti näytteen hyydyttyä. Eroteltu seerumi pakastetaan välittömästi.

Näyte (minimi)

1 ml seerumia.

Näytteen säilytys

Pakastettuna -20°C.

Näytteen lähetys

Pakastelähetyksenä.

Viitearvot

naiset

fertiili-ikäiset	11 - 43 ug/l
postmenopaussi	15 - 46 ug/l

miehet

18 - 29 v	24 - 70 ug/l
30 - 50 v	14 - 42 ug/l
yli 50 v	14 - 46 ug/l

Tulkinta

Osteokalsiini on 49 aminohappoa sisältävä proteiini, joka on luuston tärkein ei-kollageeniproteiini. Se muodostaa noin 1 % luun proteiinipitoisuudesta. Osteokalsiinia tuotetaan luuta muodostavien osteoblastien toimesta ja tuotantoa säätelee K-vitamiini ja aktiivinen D-vitamiini (1,25diOH-D). Luun synteesissä osa osteokalsiinista siirtyy verenkiertoon ja osa jää luustoon. Seerumin osteokalsiini on luustospesifinen merkkiaine, jonka pitoisuus kuvaa luun muodostumisnopeutta ja osteoblastien aktiivisuutta. Osteokalsiinin määrityksellä voidaan seurata osteoporoosin hoidon vaikutusta (bifosfonaatti ja estrogeenihoito).

Seerumin osteokalsiinipitoisuudet ovat lapsuudessa aikuisia korkeampia. Aikuisilla osteokalsiinipitoisuudet riippuvat potilaan iästä ja sukupuolesta (Ks. Bayer M. 2014, 2,5-97,5% lasten viitevälit).

Kohonneita seerumipitoisuuksia nähdään osteoporoosissa, osteomalasiassa, riisitaudissa, munuaisperäisessä osteodystrofiassa, hypertyreoosissa, agromegaliassa, luustometastaaseissa, luun murtumissa ja tiloissa, joissa luun hajoaminen tai uudismuodostus on kiintynyt (Pagetin tauti, hyperparatyreoosi). Osteokalsiinipitoisuus on alentunut kasvuhormonin puutoksessa, hypotyreoosissa ja hypoparatyreoosissa. Osteokalsiini eritetään munuaisten kautta, joten munuaisinsuffisienssissa pitoisuudet voivat kohota ilman muutosta luustoaineenvaihdunnassa.

Lisätietoja

Ammattilaisneuvonta Pohjanmaa 041 7314 786

Muutokset

*15.12.2022 Kylmänäytteenottovaatimus poistettu.
*6.3.2024 Linkattu Fimlabin ohjekirjaan. Tekopaikkamuutos.