Uudelleenohjaus "https://fimlab.fi/tutkimus/6657"Fimlab-ohjekirjaan

P -Antifactori X-aktiivisuus (hepar. estovaik. aktivoituneeseen hyyt.tekijä X) (3828 P -AntiFXa )

P -Antifactori X-aktiivisuus (hepar. estovaik. aktivoituneeseen hyyt.tekijä X) (3828 P -AntiFXa )

Vaasa, laboratorio-ohjekirja

P -Antifactori X-aktiivisuus (hepar. estovaik. aktivoituneeseen hyyt.tekijä X) (3828 P -AntiFXa )

Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset |Tiedotteet

Tarkistettu

5.4.2022

Analysoiva laboratorio

Fimlab Vaasa / Hyytymislaboratorio / 06 213 2517

Yleistä

Tutkimusta käytetään LMW-hepariinihoidon seurantaan erikoistapauksissa, milloin annosvaste on huonosti ennustettavissa munuaisinsuffisienssi, vuototaipumus, raskaus, dialyysi tai antitromboottisessa yhdistelmähoidossa).

LMW-hepariini -nimi tulee nimestä "low molecular weight heparine". Se tunnetaan myös nimillä "pienimolekyylinen hepariini" tai "fraktioitu hepariini". Lääkeainetta on olemassa eri muotoja, joista daltepariinin (Fragmin) ja enoksapariinin (Klexane) seurantaan voidaan ko. menetelmää käyttää. Muiden LMW-hepariinityyppien ollessa kyseessä on syytä ottaa yhteyttä laboratorioon. Menetelmässä mitataan lääkeaineen kykyä inaktivoida aktivoitunut hyytymistekijä X. Antikoagulantti ja plasmassa oleva antitrombiini III inaktivoivat osan reaktioseokseen lisätystä aktiivisesta hyytymistekijä X:stä. Jäljelle jäävä Xa-aktiivisuus mitataan käyttäen kromogeenista substraattia. Mittaustulos riippuu osittain siis myös potilaan antitrombiinitasosta niin, että laskeva ATIII -taso laskee AntiFX-tulosta.

Indikaatiot

Pienimolekyylisen hepariinin käytön seuranta erityistilanteissa (esim. lapset, raskaus, suurentunut vuotovaara, maksan ja munuaisten vajaatoiminta, trombolyysihoidon jälkeen, antitromboottisen yhdistelmälääkityksen yhteydessä sekä silloin kun potilaan paino poikkeaa huomattavasti normaalista). Yleensä laboratorioseuranta ei ole kuitenkaan tarpeellinen. Tutkimus on tarkoitettu vain enoksapariinilla (Klexane), daltepariinilla (Fragmin) ja tintsapariinilla (Innohep) hoidettavien potilaiden seurantaan. Muita lääkkeitä käytettäessä on tutkimuksesta sovittava erikseen laboratorion kanssa arkisin päiväaikana. Fondaparinuuksin ja danaparoidin pitoisuutta voidaan arvioida AntiFXa -menetelmän avulla (katso kohta Tulkinta).

Menetelmä

Kromogeeninen fotometrinen menetelmä. Reagenssina Innovance Heparin Reagent.

Tekotiheys

Päivittäin. Päivystystutkimus Vaasassa.

Tulos valmiina

Saman päivän aikana.

Häiriötekijät

Ali-tai ylitäyttöiset putket hylätään, jolloin näytteenotto tulee uusia. Erittäin voimakas hemolyysi ja ikteerisuus voivat häiritä mittauksia. Nämä näytteet hylätään, jolloin näytteenotto tulee uusia. Voimakas sameus häiritsee mittausta.

Näyteastia

HUKKAPUTKI: Ennen näytteeonottoa otetaan poisheitettävä hukkaputki, joka on 1.8 ml sitraattiputki.

NÄYTEASTIA:AIKUISET: 1,8 ml sitraattiputki.(vaaleansininen korkki) LAPSET: Mikroputki 0.5 ml sitraattiputki. HUOM! Yksi mikroputki riittää vain yhteen tutkimukseen.

Näytteenotto

Näyte otetaan lyhyen staasipidon jälkeen ja se pitää saada ensi yrittämällä. Näytettä ei saa ottaa ensimmäisenä putkena. Avotekniikalla otettaessa on ehdotonta, että näyte otetaan putken merkkiviivaan saakka.

Näytteen säilytys

Kokoverinäyte säilyy 8 tuntia huoneenlämmössä, erotettu plasma 2 vuorokautta huoneenlämmössä. Pakastettuna plasmanäyte säilyy noin kuukauden. Plasma erotellaan sentrifugoimalla 2500 x g 15 min. Pakastettu näyte sulatetaan ennen analysointia 37 ºC:ssa. Näytettä ei saa säilyttää jääkaappilämpötilassa, +2 - +8 °C:ssa.

Näytteen lähetys

Lähetys huoneenlämpöisenä. Jos näytettä ei voida toimittaa määritettäväksi 8 tunnin sisällä, näyte on sentrifugoitava (10 min 2500 g), plasma eroteltava muoviputkeen ja lähetettävä pakastettuna. Sentrifugointi tulee tehdä tunnin sisällä näytteenotosta. Tuoreesta näytteestä voidaan tehdä muitakin hyytymistutkimuksia. Näyte ei saa sulaa matkalla.

Viitearvot

Löytyvät tulkinnasta.

Tulkinta

Näytteenoton oikea ajoitus on tärkeää. Annosta ei säädetä näiden pitoisuuksien mukaan, paitsi jos potilaalla on esim. graavi munuaisten vajaatoiminta ja suuri tukosriski (esim. raskaus, sydämen tekoläppä).

Huippupitoisuus saavutetaan 3-4 tuntia pistoksesta: Käytettäessä tukoksen hoitoannosta 1 mg/kg (100 IU/kg) enoksapariinin tai 100 IU/kg daltepariinin (sc) kahdesti vuorokaudessa vaste on tavallisesti n. 0.6-1.0 anti-FXa U/ml.

Noin 10-12 tuntia lääkkeen annosta eli 2-pistoshoidossa hieman ennen seuraavaa pistosta, hoitoannoksen vasteet ovat yleensä 0.2-0.5 anti-FXa U/ml, jos hemostaasin muut osatekijät ovat kunnossa eikä ole perussairauksia (esim. maksakirroosi), jotka heikentävät veren hyytymistä.

AntiFXa tason ylittäessä 0.7 IU/ml, lääkepitoisuus voi altistaa verenvuotokomplikaatioille, erityisesti munuaisten vajaatoiminnassa.

Tromboosiprofylaksiassa annoksella 2500 U x 2 plasmapitoisuuden mittauksesta ei ole hyötyä.

Pienimolekyylisten hepariinien (LMWH) käyttö ei yleensä vaadi laboratorioseurantaa. Ko. tutkimuksella voidaan tehdä hepariinin tai hepariinin kaltaisten antikoagulanttien aiheuttaman hyytymistekijä X:n aktiivisuuden estovaikutuksen seurantaa erityistilanteissa. Pitoisuusmääritykset ovat aiheellisia lapsipotilailla sekä suurentuneen vuotovaaran, maksan ja munuaisten vajaatoiminnan sekä raskauden yhteydessä. Tutkimuksesta on hyötyä arvioitaessa huomattavan obeesien tai pienipainoisten potilaiden hepariiniannosta. Myös trombolyysihoidon jälkeen sekä antitromboottisen kombinaatiolääkityksen yhteydessä ajoittainen AntiFXa-määritys on tarpeen vuotoriskin arvioimiseksi. Pitoisuuksia seurataan myös dialyysin ja plasmanvaihtojen yhteydessä. Munuaisten vajaatoiminnassa jopa profylaksiannos voi kumuloitua.

Hepariinien biologinen aktiivisuus riippuu potilaan antitrombiinitasosta. Käytetyssä laboratoriomenetelmässä ei tehdä antitrombiinilisäystä, joten potilaan selvä antitrombiinin vajaus vaikuttanee antiFXa-määrityksen tulostasoon. Vaikeissa akuutin faasin reaktioissa antiFXa-tasot voivat jäädä tavallista matalammiksi. Pienimolekyläärisen hepariinin vaikutus perustuu osittain yhteisvaikutukseen potilaan plasmassa olevan antitrombiini III:n (AT3) kanssa. Mikäli P -AntiFXa-tulos on yllättävän matala, suositellaan potilaan P-AT3:n määrittämistä. Vain hyvin matalilla AT3-pitoisuuksilla (alle 30%) on vaikutusta P -AntiFXa-tulokseen.

Lisätietoja

Ammattilaisneuvonta Pohjanmaa 041 7314 786

Muutokset

*8.3.2019 Näytteen säilytystä tarkennettu.
*31.3.2020 Analyysilaitteet ja reagenssit muuttuvat.
*26.4.2021 Häriötekijät päivitetty. 1.10.2021 Päivitetty häriötekijät. 5.4.2022 Yhtenäistetty näyteastian kirjaaminen.