Vaasa, laboratorio-ohjekirja

S -Eosinofiilisten granulosyyttien kationinen proteiini (4108 S -ECP )

Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset | Tiedotteet

Tarkistettu

9.9.2021

Tekopaikka

Vita laboratorio/09 228 800.

Yleistä

Eosinofiilin aktivoituessa vapautuu kudoksiin ja vereen välittäjäaineita, joista ECP on parhaiten tunnettu. Sen määrä seerumissa, alveolinesteessä ja nenäeritteessä on lisääntynyt astman aktiivisessa vaiheessa ja sen on osoitettu vähenevän hoidon aikana sekä aikuisilla että lapsilla.

Allergista nuhaa sairastavilla on osoitettu nenäeritteessä allergeenialtistuksen aikana kohonneita ECP-pitoisuuksia - paikallinen glukokortikoidi vähentää ECP:n pitoisuutta nenäeritteessä.

Tähänastiset tutkimukset viittaavat siihen, että seerumin ja kudosnesteiden ECP-määrityksiä voidaan käyttää apuna astman ja allergisten sairauksien diagnostiikassa ja hoitoseurannassa. Myös kystisessä fibroosissa on todettu korkeita seerumin ja syljen ECP-pitoisuuksia.

Indikaatiot

Astman ja allergisten sairauksien diagnostiikka ja hoidon seuranta.

Menetelmä

Fluoroimmunometrinen.

Tulos valmiina

Viikon kuluessa.

Häiriötekijät

Hemolyysi nostaa seerumipitoisuutta.

Näyteastia

4 ml seerumigeeliputki.

Näytteenotto

Putkea käännellään rauhallisesti viisi kertaa. Näytteen annetaan hyytyä huoneenlämmössä (+20-24 °C) 60-120 min, jolloin ECP vapautuu soluista.

Näyte (minimi)

0.5 ml (0.5 ml) seerumia.

Ohje laboratoriolle

Näytettä sentrifugoidaan 2000 g, 10 min huoneenlämmössä ja seerumi erotellaaan muoviputkeen. Vältä hemolyysiä ja hemolysoitunutta näytettä ei kannata lähettää tutkittavaksi vaan ottaa uusi näyte.

Näytteen hyytymisaikaa ei saa ylittää eikä alittaa. Myös hyytymislämpötilalla on suuri merkitys tuloksiin. Liian korkea lämpötila (yli 24ºC) kiihdyttää ECP:n vapautumista soluista. Myös hemolyysi aiheuttaa liian korkeita tuloksia.

Näytteen säilytys

2 vrk jääkaapissa +5°, pitempiaikainen -20 °C.

Näytteen lähetys

Ma - pe huoneenlämmössä, jos perillä vuorokauden kuluessa. Pakastetut näytteet

Viitearvot

alle 16 µg/l

Tulkinta

Eosinofiilit erittävät sytotoksisista valkuaisainetta, eosinofiilien kationinen proteiinia (ECP), jota vapautuu kudoseritteisiin ja verenkiertoon. S-ECP:n pitoisuus kuvaa eosinofiilien aktiivisuutta, ei niiden määrää.

ECP:n pitoisuus seerumissa, keuhkoalveoleissa ja ysköksissä lisääntyy astmassa. S-ECP kohoaa astman aktiivisessa vaiheessa. Kohonnut S-ECP-pitoisuus tukee astmadiagnoosia ja korreloi taudin vaikeusasteeseen, mutta viitevälissä oleva S-ECP-pitoisuus ei sulje pois astman mahdollisuutta.

Seerumin ja kudosnesteiden ECP-määrityksiä voidaan hyödyntää myös astmahoidon seurannassa. Aikuisilla astmapotilailla S-ECP-pitoisuudet ovat korkeita ennen hoitoa ja laskevat merkittävästi tuloksellisen glukokortikoidihoidon seurauksena.

Kohonneita ECP-pitoisuuksia tavataan astman lisäksi myös iho-oireisilla lapsilla maitoallergiassa altistustutkimusten yhteydessä sekä kystisessä fibroosissa. ECP on koholla myös allergsisessa nuhassa (nenäeritteet).

Yhteyshenkilöt

Kemisti Jukka Salminen p. (06) 213 2529

Muutokset

*1.3.2013 Tekopaikkamuutos.
*20.10.2015 Näyteastia muutos.
*13.6.2017 Näyteastia muutos.
*12.10.2020 Näytteen käsittelyohjeet päivitetty.
*9.9.2021 Tavallinen seerumigeeliputki.