Vaasan keskussairaala, laboratorio-ohjekirja

Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset | Tiedotteet

S -Parvo virus, vasta-aineet (4156 S -ParvAb )

Tarkistettu

8.7.2015

Tekopaikka

HUSLAB/Virologian ja immunologian osasto, virologian yksikkö, puh. 050 427 0328.

Yleistä

Parvorokkovirus (human serum parvovirus, parvovirus B19) aiheuttaa lapsuusiän eksanteemataudin, parvorokon (erythema infectiosum, fifth disease). Aikuisilla tyypillistä poski-ihottumaa esiintyy vain vajaalla puolella tapauksista, ja tauti on usein "flunssan" kaltainen. Nivelvaivat ovat yleisiä etenkin keski-ikäisillä naisilla ja ne voivat joissakin tapauksissa kestää viikkoja. Raskauden aikainen infektio aiheuttaa osalle (n.10 % ) spontaaniabortin. Elävänä syntyneillä lapsilla ei ole todettu vaurioita. Hemolyyttisiä perustauteja sairastavilla parvovirusinfektio voi aiheuttaa ns. hypoplastisen kriisin. Immuunipuutteisilla potilailla infektio voi jäädä krooniseksi ja johtaa vaikeaan, krooniseen anemiaan. Parvorokkovirusta ei ole onnistuttu viljelemään, mutta parvorokkoon liittyy säännönmukaisesti sekä IgG- että IgM-vaste.

Indikaatiot

Parvorokkovirusinfektion diagnoosi tai immuniteettitutkimus. Erythema infectiosum (fifth disease); eksanteema/ihottuma; artriitti; äkillinen voimakasasteinen anemia (ns. aplastinen kriisi); pitkittynyt anemia immunosuppressiopotilaalla; hepatiittioireet; keskenmenon uhka ja sikiöpöhö (hydrops fetalis)

Esivalmistelut

Pariseerumit, I-näyte mahdollisimman varhain infektion alussa ja II-näyte tarvittaessa n. 2 viikon kuluttua I-näytteestä/oireiden alusta. Mahdollisen tartunnan poissulkemiseksi voi seurantanäyte n. 1,5 kk kuluttua tartunnasta olla tarpeen.

Menetelmä

Entsyymi-immunomenetelmä (EIA). Kaikista seeruminäytteistä tutkitaan IgG- ja IgM-luokan vasta-aineet. IgG- ja IgM-vasta-ainepositiivisista näytteistä tutkitaan myös mahdollisen primaari-infektion diagnoosin varmistamiseksi IgG-aviditeettia vastaava IgG:n epitooppityyppispesifisyys (ETS, JID 1999,37:3952 - 3956) ja laboratorion harkinnan perusteella tarvittaessa myös IgG-aviditeetti. Pyynnöstä tehdään aviditeetti-tutkimus myös niissä IgG-positiivisissa tapauksissa, joissa IgM-tulos on negatiivinen.

Tulos valmiina

Viikon kuluessa.

Näyteastia

4 ml seerumigeeliputki.

Näyte (minimi)

1-2 ml (0.5 ml) seerumia. I -näyte mahdollisimman varhain infektion alussa ja II-näyte tarvittaessa n. 2 viikon kuluttua I-näytteestä/oireiden alusta. Mahdollisen tartunnan poissulkemiseksi voi seurantanäyte n. 1,5 kk kuluttua olla tarpeen.

Näytteen säilytys

7 vrk jääkaapissa +5 °C, pitempiaikainen -20 °C.

Näytteen lähetys

Ma - pe huoneenlämmössä.

Viitearvot

Negatiivinen.

Tulkinta

Positiivinen IgG-tulos osoittaa immuniteetin. IgG:n vähintään nelinkertainen nousu tai positiivinen IgM-tulos viittaavat tuoreeseen parvorokkovirusinfektioon. Epitooppityypitystulos on joko patologinen (alle 10) tai viitealueella (10 tai enemmän). Patologinen ETS ja/tai matala IgG-aviditeetti vahvistavat tuoreen parvorokkovirusinfektion diagnoosin ja tekevät epäspesifin IgM-löydöksen epätodennäköiseksi. Tuloksista annetaan aina lausunto.

Yhteyshenkilöt

Mikrobiologi Roosa Savolainen p. 041 730 3503, ylilääkäri Suvi-Sirkku Kaukoranta p. (06) 213 2840

Muutokset

*1.3.2013 Tekopaikkamuutos.
*3.4.2014 Näytemäärämuutos
*8.7.2015 Näyteastian päivitys