Vaasan keskussairaala, laboratorio-ohjekirja

Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset | Tiedotteet

P -Alkalinen fosfataasi (4587 P -AFOS )

Tarkistettu

25.03.2010.

Tekopaikka

Vaasan KS/Kemian laboratorio/(06) 213 2519.

Yleistä

Alkalinen fosfataasi muodostuu useasta isoentsyymistä, jotka ovat peräisin luustosta, maksasta, ohutsuolesta ja istukasta. Lapsilla on vallitsevana luustoperäinen isoentsyymi ja aikuisilla maksaperäinen. P -AFOS katalysoi fosfaattiryhmän siirtoa fosfaattiestereistä. P -AFOS:n alkuperää voi tutkia isoentsyymimäärityksellä (S -AFOS-Is no 1048).

Indikaatiot

Sappitiehyeiden, maksan ja luuston sairauksien selvittely.

Menetelmä

Fotometrinen (IFCC/AMP).

Tekotiheys

Päivittäin

Tulos valmiina

Tekopäivänä.

Häiriötekijät

Hemolyysi nostaa tulosta. Oksalaatit ja fluoridit inhiboivat entsyymireaktiota ja voivat aiheuttaa virheellisen alhaisia tuloksia. EDTA ja sitraatti alentavat tuloksia.

Näyteastia

Li-hepariini geeliputki (vihreä korkki).

Näyte (minimi)

1 ml (0.5 ml) plasmaa tai seerumia.

Näytteen säilytys

Erotettu näyte säilyy viikon jääkaapissa.

Aluenäytteenotto

Lähetys huoneenlämpöisenä, jos perillä vuorokauden kuluessa, muutoin kylmälähetys.

Viitearvot

Aikuiset

18v- 35 - 105 U/l

Lapset

Ikä P -AFOS (U/l)
0 -14pv 70-275
15pv -1v 115-460
2 - 5v 115-390
6 - 7v 115-460
8 - 9v 115-345
Pojat 10 - 11v 115-335
Tytöt 10 - 11v 115-435
Pojat 12 - 13v 125-405
Tytöt 12 - 13v 90 - 335
Pojat 14 - 15v 80 -445
Tytöt 14 - 15v 80 -210
Pojat 16 - 17v 55 -330
Tytöt 16 - 17v 35 -125
Gravidit

35 - 270 U/l

Tulkinta

Alkaalisen fosfataasin kokonaisaktiivisuus on suurentunut fysiologisesti kasvuiässä (luustotyyppinen isoentsyymi) ja raskauden aikana (istukkatyyppinen isoentsyymi).

Plasman AFOS suurenee tyypillisesti intra- ja ekstrahepaattisessa sappitieobstruktiossa enemmän kuin maksan parenkyymisairaudessa. Anaboliset ja androgeeniset steroidit, estrogeeni-progestiinikombinaation sisältävät oraaliset kontraseptiivit, metyylidopa ja fentiatsiinit voivat aiheuttaa intrahepaattista kolestaasia ja plasman AFOS-aktiivisuuden suurenemista.

Luustosairauksissa nähdään suurentuneita pitoisuuksia erityisesti Pagetin taudissa, riisitaudissa, luustometastaaseissa, jos osteoblastiaktiviteetti on lisääntynyt, sekä hyperparatyreoosissa. Suolistoperäisen entsyymin kohoaminen voi johtua suoliston kasvaimista, paralyyttisestä ileus-tilasta tai nekroosista, mutta liittyy tavallisimmin maksa- tai munuaistautiin. Joskus P-AFOS on peräisin keuhkoista (infarkti, pneumonia), haimasta (pankreatiitti) tai tuumoreista. Karsinoomissa aktiivisuuden nousu viittaa yleensä luusto- tai maksametastaaseihin, joskin kasvaimet voivat itsekin erittää istukkatyyppistä, itusolutyyppistä tai muita poikkeavia isoentsyymejä.

Selvästi alentunut arvo (alle 10 U/l) voi johtua perinnöllisestä entsyymipuutoksesta (hypofosfatasia). Lievemmin alentunut arvo voi liittyä hypertyreoosiin.

Yhteyshenkilöt

Sairaalakemisti Katja Viitala p. 041 730 4070