Vaasan keskussairaala, laboratorio-ohjekirja

Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset | Tiedotteet

P -Bilirubiini (4592 P -Bil )

Tarkistettu

4.1.2019.

Tekopaikka

Vaasan KS/Kemian laboratorio/(06) 2132519.

Yleistä

Bilirubiini muodostuu retikuloendoteliaalisessa systeemissä hemoglobiinin hemistä ja kulkeutuu albumiiniin sidottuna maksasoluihin, joissa tapahtuu sen konjugaatio glukuronihappoon. Konjugoitunut bilirubiini eritetään sapen kautta suolistoon. Suolistossa se muuttuu pääasiassa bakteerien vaikutuksesta urobilinogeeniksi, josta pääosa poistuu ulosteiden mukana ja pieni osa reabsorboituu verenkiertoon joutuen osittain myös munuaisten kautta virtsaan.

Indikaatiot

Maksa- ja sappisairauksien(ikterus) sekä hemolyyttisten tilojen diagnostiikka.

Menetelmä

Fotometrinen (diatsoreaktio).

Tekotiheys

Arkisin, voidaan pyytää päivystyksenä.

Tulos valmiina

Tekopäivän aikana.

Häiriötekijät

Valo, hemolyysi, vahva lipemia. Korkeat IgG-näytepitoisuudet aiheuttavat virheellisen korkeita P -Bil-tuloksia. Elinten toimintakokeissa käytettävä Indocyanine Green (ICG, Indocyanine green for injection, Cardio-Green, Fox-Green) sitoutuu 98% plasmaproteiineihin ja voimakkaan valoabsorption takia aiheuttaa virheellisen korkeita tuloksia. P-Bil-Kj ja P-Bil ei saa määrittää näytteistä, joissa on tätä merkkiainetta.

Näyteastia

Li-hepariini geeliputki (vaaleanvihreä korkki).

Näytteenotto

Näytteenotossa vältettävä hemolyysiä.

Näyte (minimi)

1 ml (0.5 ml) hepariiniplasmaa tai seerumia.

Näytteen säilytys

Näyte säilyy muutaman tunnin valolta suojattuna huoneenlämpötilassa, jääkaapissa 2 vuorokautta, pakasteena pidempään.

Aluenäytteenotto

Erotettu näyte lähetetään kylmälähetyksenä ellei ole perillä muutaman tunnin sisällä näytteenotosta. Lähetys tummassa putkessa/valolta suojattuna.

Viitearvot
0 - 1 vrk alle 100 µmol/l
2 - 6 vrk alle 200 µmol/l
7 - 20 vrk alle 100 µmol/
21 - 30 vrk alle 50 µmol/l
Lasten arvot kirjallisuudesta
aikuiset ja lapset alk. 1 kk alle 21 µmol/l
Muunnoskerroin bilirubiinille µmol/l = 17.1 x mg/dl.
Tulkinta

Plasman bilirubiinin nousu johtuu joko lisääntyneestä bilirubiinin tuotannosta tai bilirubiinin erittymisen häiriöistä tai molemmista tekijöistä yhdessä. Hemolyyttisissä tiloissa bilirubiinin muodostuminen lisääntyy. Terve maksa pystyy eliminoimaan noin kolminkertaisen määrän bilirubiinia normaaliin verrattuna ennenkuin kehittyy ikterus. Vaikeissa maksasoluvaurioissa ja sappitietukoksissa sekä konjugoitunut että konjugoimaton bilirubiini lisääntyvät, jolloin verenkiertoon pääsee konjugoitunutta bilirubiinia, joka vesiliukoisuutensa vuoksi pääsee myös virtsaan. Useat lääkeaineet (diatsepaami, indometasiini, erytromysiini,klooripromatsiini ym.) sekä ehkäisypillerit ja anoboliset steroidit saattavat aiheuttaa hyperbilirubinemiaa lisäämälla konjugoidun ja/tai konjugoimattoman bilirubiinin pitoisuuta. Vastasyntyneiden bilirubiini kohoaa yleensä maksan epäkypsän konjugaatiomekanismin takia ja bilirubiini on tällöin konjugoitumatonta. Tärkeä syy on myös vastasyntyneen hemolyyttinen anemia.

Yhteyshenkilöt

Sairaalakemisti Katja Viitala p. 041 730 4070

Muutokset

*29.05.2009 Uusi vakiointi
*16.12.2009 Uudet viitearvot
*18.10.2016 Häiriötekijämuutos
*1.7.2010 Viitearvot tarkistettu aikuisille ja lasten viitearvot lisätty
*4.1.2019 Päivitys häiriötekijätietoihin (IgG)