Uudelleenohjaus "https://fimlab.fi/tutkimus/6227"Fimlab-ohjekirjaan
Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset |Tiedotteet
27.5.2021
Fimlab Vaasa, kemian laboratorio/ (06) 213 2519 ja Pietarsaaren laboratorio/ (06) 786 2260.
Veren korkean kolesterolipitoisuuden yhteys aterogeenisyyteen liittyy pääasiassa siihen kolesterolifraktioon, joka kiertää plasmassa liittyneenä low density lipoproteiineihin (LDL) ja kertyy makrofagien fagosytoositoiminnan jälkeen valtimoiden seinämiin.
Hyperlipidemioiden diagnostiikka ja hoidon seuranta.
Ateriointi ei vaikuta merkittävässä määrin LDL-pitoisuuteen, mutta paastolla voidaan vakioida seurantanäytteiden otto. fP-Kol-LDL otetaan 10 – 14 tunnin paaston jälkeen ja P -Kol-LDL ilman paastoa.
Dyslipidemialla tarkoitetaan tilaa, jossa todetaan suurentunut veren LDL-kolesterolipitoisuus (yli 3.0 mmol/l), koholla oleva triglyseridipitoisuus (yli 1.7 mmol/l), pieni HDL-kolesterolipitoisuus (miehillä alle 1,0 mmol/l, naisilla alle 1,2 mmol/l) tai näiden yhdistelmä. Dyslipidemian diagnoosin tulee perustua ainakin kahteen eri päivinä otettuun plasmanäytteeseen, joista määritetään kokonaiskolesteroli-, HDL-kolesteroli-, LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuus. Muita päteviä valtimotaudin riskin indikaattoreita ovat laskennallinen ei-HDL-kolesterolipitoisuus (= kokonaiskolesteroli – HDL, tavoitearvot 0,8 mmol/l suuremmat kuin vastaavat LDL-kolesterolipitoisuuden arvot), apolipoproteiinimääritykset (apoB, apoA1 ja niiden suhde apoB/apoA1) sekä lipoproteiini (a)
*27.5.2021 Säilytys- ja viitearvotiedot muuttuneet. Nyt käytössä myös ei-paastotutkimus 6433 P -Kol-LDL.