Vaasan Keskussairaala	4831 P -TSH
Laboratorio-ohjekirja	P -Tyreotropiini

Päivitys	19.10.2012.
Tekopaikka	VKS/Kemian laboratorio p. (03) 323 2519.
Yleistä	Tyreotropiini on aivolisäkkeen etulohkon tuottama glykoproteiinihormoni, joka koostuu kahdesta polypeptidiketjusta: alfaketju on rakenteeltaan samanlainen kuin muiden glykoproteiinihormonien FSH:n, LH:n ja hCG:n alfaketjut, sen sijaan beetaketju on spesifinen TSH:lle.TSH:n eritys on kilpirauhashormonien kanssa negatiivisessa palautejärjestelmässä. TSH stimuloi kilpirauhashormonien tuotantoa. Kilpirauhashormonit puolestaan vaikuttavat estävästi TSH:n vapautumiseen. Lisäksi hypotalamuksesta erittyvä, tyreotropiinia vapauttava hormoni(TRH) lisää ja somatostatiini vähentää TSH:n eritystä. TSH:lla on vuorokausirytmi siten, että suurimmat pitoisuudet tavataan yöllä ja pienimmät keski- tai iltapäivällä. Pitoisuus klo 14 on keskimäärin 35% alhaisempi kuin aamulla.
Indikaatiot	Hyper- ja hypotyreoosin diagnostiikka ja kilpirauhashoidon seuranta.
Esivalmistelut	Suuren vuorokausivaihtelun takia näyte suositellaan otettavaksi klo 7-10. Tyroksiinihoidon aikana näyte otetaan aamulla ennen lääkkeen nauttimista.
Menetelmä	Immunokemiallinen, elektrokemiluminesenssi (ECLIA). Menetelmän herkkyys on 0.01 mIU/l.
Tekotiheys	Arkipäivisin.
Tulos valmiina	1-2:n päivän kuluessa.
Häiriötekijät	Heterofiiliset vasta-aineet voivat aiheuttaa vääriä, yleensä korkeita pitoisuuksia. Lääkeaineista litium, fenytoiini ja metoklopramidi voivat lievästi nostaa TSH:ta.
Näyteastia	Li-hepariini geeliputki (vaaleanvihreä korkki).
Näyte (minimi)	1 ml (0.5 ml) plasmaa tai seerumia.
Näytteen säilytys	Erotettu näyte säilyy jääkaapissa viikon ja pakastettuna kuukausia.
Aluenäytteenotto	Lähetys huoneenlämpöisenä, jos perillä vuorokauden kuluessa, muutoin kylmä- tai pakastelähetys.
Viitearvot	Aamulla klo 7-10 3pv-1kk 0.40 - 16 mIU/L 2kk-1v 0.60 - 8.1 mIU/L 2v-6v 0.50 - 4.5 mIU/L 7v-11v 0.7 - 4.1 mIU/L 12v-18v 0.5 - 3.6 mIU/L >19v 0.3 - 4.2 mIU/L
Tulkinta	Alentunut TSH liittyy primaarin hypertyreoosiin tai sekundaariseen hypotyreoosiin, pitoisuus on useimmiten alle 0.03 mIU/l. Alentuneet arvot voivat johtua myös muista syistä kuin hypertyreoosista, kuten vaikeista yleissairauksista tai suurista kortikosteroidiannoksista. Osa matalista TSH-tuloksista on sellaisia, ettei niihin varsinaista syytä tiedetä ja potilas on eutyreoottinen. Primaarisessa hypotyreoosissa TSH-pitoisuus kohoaa, usein jo taudin subkliinisessä vaiheessa, kun T4-V on vielä viitealueella. Sentraalisessa hypotyreoosiissa pitoisuudet ovat matalia. Tyroksiinikorvaushoidossa annos on sopiva, kun potilaan vointi on hyvä ja TSH on viitearvoalueella. Kilpirauhassyövän suppressiohoidossa TSH-arvojen tulisi olla selvästi viitealueen alapuolella ja huonon ennusteen potilailla detektiorajan alapuolella. Lievästi kohonneen TSH-pitoisuuden(6-8 mIU/l) taustalla voi olla TPO-ab:n ja/tai Tg-ab:n suhteellisen suuri esiintyvyys etenkin vanhemmilla naisilla. Clin Chem Lab Med 2008;46(9):1305 pohjoismainen NOBIDA tutkimus. Epäiltäessä P -TSH-tulosta häiriötekijöiden aiheuttamaksi virheelliseksi tulokseksi, voidaan uudesta näytteestä pyytää 9125 S -IMM-ONG. Tutkimusta tilattaessa vastataan kysymykseen : Mikä tutkimus ? "TSH".
Vastuuhenkilö	Sairaalakemisti Matti Väisänen p. (06) 323 2502