Uudelleenohjaus "https://fimlab.fi/tutkimus/11549"Fimlab-ohjekirjaan
Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset |Tiedotteet
30.11.2020
Fimlab Vaasa/Kemian laboratorio/(06) 213 2520, Pietarsaaren sairaalan laboratorio/(06) 786 2260, Selkämeren sairaalan laboratorio/(06) 213 2796.
Sisältää seuraavat osatutkimukset:
vB-pH
vB-pCO2
vB-pO2
vB-aHCO3
vB-BE
vB-Temp
vB-HbO2Sat
vB-O2-Sis*
B -Hb-CO
B -Hb-met
vB-Hb
P -K-Veka
P -Na-Veka
P -Ca-Ion
P -Ca(7.4)
vB-Gluk
vB-Laktaat
P -Cl
*Happisisällön yksikkö muuttunut 30.11.2020ml/l → Vol-%. Yksikkömuunnos: 1 ml/l = 10 Vol-%.
Potilaan hapetuksen ja happo-emästasapainon häiriöiden diagnostiikka ja niiden seuraaminen.
Potilaan lämpötila on ilmoitettava tarrassa, muussa tapauksessa mittauksessa käytetään lämpötilaa 37 °C.
Näyte voidaan ottaa vain Tekopaikka-kohdassa mainituissa laboratorioissa, koska näyte ei säily.
Spesifiset elektrodit | pH, pCO2 ja pO2 |
Suora ISE | Na+, K+, Cl- |
Spektrofotometria | HbO2Sat, O2-Sis ja tHb |
Laskennallinen | BE, aHCO3. |
Entsymaattinen amperometria: | Glukoosi, laktaatti. |
Päivittäin. Päivystystutkimus Vaasassa ja Pietarsaaressa.
Jos näytteen sisältämä vesimäärä on alentunut (lipemia, korkea proteiinipitoisuus), saadaan suoralla ISE:llä korkeampia natriumtuloksia kuin epäsuoralla ISE:llä. Näissä tapauksissa epäsuoran menetelmän tulos on virheellinen (pseudohyponatremia).
Radiometer safePICO Aspirator, ks. käyttöohje.
1.0 (0.5) ml verta.
Säilyy 15-20 min +20 °C, nopeasti jäähdytettynä vähintään 1 h +5 °C.
vB-pH | 7.32 - 7.42 |
vB-pCO2 | 5.3 - 7.3 kPa |
vB-pO2 | 4.0 – 6.7 kPa |
vB-BE | -2.5 - +2.5 mmol/l |
vB-aHCO3 | 24 - 28 mmol/l |
vB-HbO2Sat | 65 - 80 % |
Happiosapaine riippuu iästä ja alenee iän myötä.
Plasmassa on ylimäärin vahvoja kationeja suhteessa anioneihin. Tästä erotuksesta käytetään lyhennettä SIDa (Strong Ion Difference, actual) ja se on normaalisti hieman yli 30 mmol/l. Elektroneutraalisuusehdon vallitessa ionien konsentraatioiden välillä on yhteys:
cNa+ + cK+ + 2*cCa2+ + cH+ = cOH- + cCl- + cHCO3- + cA-
Ilman hiilidioksidia plasman pH olisi n. 11. Happoemästaseeseen vaikuttaa hiilidioksidikonsentraatio (bikarbonaatti) ja anionien yli/alimäärä suhteessa kationeihin. Siten esim. laktaatti- ja ketoasidoosi voidaan kuvata vahvojen anionien ylimääränä ja oksentelun aiheuttama alkaloosi kloridin (vahva anioni) vajeena.
Metabolisissa häiriötiloissa, joissa ionitasapaino on muuttunut, tapahtuu nopea respiratorinen kompensaatio. pH voi siten olla normaali, kun hiilidioksidin määrä lisääntyy tai vähenee metabolisen alkaloosin tai asidoosin seurauksena.
Perifeerinen laskimonäyte yksin kuvaa lähinnä vain metabolisia happoemästasapainon muutoksia, ei niinkään respiratorisia (hiilidioksidin osapaineesta riippuvia) muutoksia ainakaan koko elimistön kannalta. Metabolisen asidoosin perussyynä voi olla mm. epätasapainoinen diabetes (ketoasidoosi), kudoshypoksia (maitohappoasidoosi), munuaisten vajaatoiminta, tubulaarinen asidoosi, maksan vajaatoiminta, hyperkalemia, myrkytykset (metanoli, etyleeniglykoli) tai suoliston alueen nestemenetys (bikarbonaatin menetys). Metabolinen alkaloosi voi seurata mm. bikarbonaatin liikakäytöstä, mahanesteen (hapon) menetyksestä tai hypokalemiasta.
Ammattilaisneuvonta Pohjanmaa 041 7314 786.
*30.11.2020 Uusi tutkimus.