Vaasa, laboratorio-ohjekirjaVaasa, laboratorio-ohjekirjaSe även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset |Tiedotteet
27.09.2018
HUSLAB/Meilahden sairaalan laboratorio/(09) 4717 2572.
Osatutkimukset:
| 4966 S -IgLcK-V | S -Immunoglobuliini, vapaa kappaketju |
| 4950 S -IgLcL-V | S -Immunoglobuliini, vapaa lambdaketju |
| S -K/L-s-V | Kappa-lambda-suhde: |
Tutkimukset 4966 S -IgLcK-V ja 4950 S -IgLcL-V eivät ole erikseen tilattavia.
M-Komponentteja tuottavien sairauksien, erityisesti kevytketjumyelooman, nonsekretorisen myelooman, plasmasytooman, primaarisen amyloidoosin ja kevytketjukertymätautien diagnostiikka ja hoidon seuranta.
Immunokemiallinen (turbiditeetin fotometrinen mittaus).
Kerran viikossa.
4 ml seerumigeeliputki.
1 ml (0.2 ml) seerumia. Näyte ei saa olla hemolyyttinen (Hb ei 2 g/l tai yli). Uusi menetelmä on herkempi hemolyysin aiheuttamalle häiriölle.
Säilyy viikon +5 °C, muutoin -20 °C.
Huoneenlämmössä.
Tutkimuksen viitealueet ovat 16 ikävuodesta alkaen:
| Vapaa kappaketju: | S -IgLcK-V | 6.9 - 25.6 mg/l |
| Vapaa lambdaketju: | S -IgLcL-V | 8.6 - 26.5 mg/l |
| Kappa-lambda-suhde: | S -K/L-s-V | 0.52 - 1.40 |
Seerumin kappa- ja lambdaketjujen selvä valtaosa (yli 99 %) esiintyy sidotussa muodossa kokonaisten immunoglobuliinimolekyylien osana, joten vapaiden kevytketjujen osuus on vähäinen. Tähänastiset immunokemialliset määritykset ovat epäspesifisyyden vuoksi tuottanneet kevytketjujen kokonaispitoisuuden (sisältäen sekä sidotut että vapaat kevytketjut). Tämä määritys on hyvin spesifinen, sillä sidottujen kevytketjujen reagoivuus on vain 0,03 - 0,4 % vastaavan vapaan kevytketjun reaktiosta. Tämä yhdessä määrityksen suuren herkkyyden kanssa mahdollistaa seerumin käytön näytteenä. Menetelmä soveltuu hyvin diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan plasmasolutaudeissa, joissa muodostuu vapaata monoklonaalista kevytketjua sisältävää M-komponenttia: kevytketjumyelooma (n. 15 % myeloomista), nonsekretorinen myelooma (NSM), kevytketjua muodostavat plasmasytoomat, primaarinen (AL)-amyloidoosi ja kevytketjukertymätaudit (light-chain deposition disease). Näissä tiloissa kevytketjun pitoisuus voi olla niin pieni, että taudin seuranta on vaikeata tai mahdotonta elektroforeesilla ja immunofiksaatiolla. Kevytketju onkin tähän asti määritetty ensisijaisesti virtsasta (3832 dU-IgLcK, 3833 dU-IgLcL) jossa sen osuus proteiinista on suurempi kuin seerumissa, mutta seerumimääritys on periaatteessa luotettavampi.
NSM:ssä ei taudin määritelmän mukaan perinteisillä tekniikoilla todeta M-komponenttia seerumista tai virtsasta. (Nykyisellä herkemmällä immunofiksaatiolla voidaan toisinaan osoittaa vapaata kevytketjua). Tällä määrityksellä todetaan erään tutkimuksen mukaan seerumista ylimäärä joko vapaata kappa- tai lambdaketjua lähes 70 %:lla NSM-potilaista.
Kokonaista immunoglobuliinia tuottavissa myeloomissa esiintyy pääasiallisen M-komponentin ohella usein pieniä määriä vapaata monoklonaalista kevytketjuakin, joten tämä määritys voi antaa lisäinformaatiota, mutta elektroforeesi ja immunofiksaatio ovat kuitenkin edelleen niissä suositeltavin diagnostinen ja seurantamenetelmä. Kokonaisen M-komponentin sidottu kevytketju voi suuren ylimäärän esiintyessä virheellisesti nostaa saatua vapaan kevytketjun määritystulosta, vaikka ristireaktio onkin pieni. Käytettävät vasta-aineet eivät erota toisistaan monoklonaalisia ja polyklonaalisia vapaita kevytketjuja. Monoklonaalisuuden puolesta puhuu viitealueesta selvästi poikkeava kappa/lambda-suhde.
Osalla potilaista se kevytketju, jota maligni solukko ei tuota, on diagnoosivaiheessa suppressoitu ja pitoisuus voi hoidon vaikutuksesta nousta viitealueelle. Jos kummankin kevytketjun pitoisuus nousee yli viitealueen, tämä voi olla merkkinä monoklonaalisen kevytketjun aiheuttamasta munuaisvauriosta. Siten kummankin kevytketjun pitoisuuden seurannasta on kliinistä hyötyä. Seerumin vapaiden kevytketjujen pitoisuus voi olla polyklonaalisestikin lisääntynyt, mm. seuraavissa tiloissa: Polyklonaalinen hypergammaglobulinemia, munuaisten vajaa-toiminta (vähentynyt kevytketjueritys), autoimmuunitaudit (selvimmin SLE), IDDM (tyypin 1 diabetes) ja krooniset infektiot (esim. tuberkuloosi, sarkoidoosi). Tällöin sekä kappa- että lambdaketjun pitoisuus on koholla, mutta niiden suhde on viitealueella.
Ammattilaisneuvonta Pohjanmaa 041 7314 786
*4.3.2016 Näyteputken muutos.
*27.09.2018 Näyte ei saa olla hemolyyttinen.