Vaasa, laboratorio-ohjekirjaUudelleenohjaus "https://fimlab.fi/tutkimus/6639"Fimlab-ohjekirjaan
Vaasa, laboratorio-ohjekirjaSe även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset |Tiedotteet
29.4.2024
Fimlab oy puh. (03) 3117 7800.
Yli 99 % seerumin kappa- ja lambdaketjuista esiintyy sidotussa muodossa kokonaisten immunoglobuliinimolekyylien rakenneosana. Sidottujen kappa- ja lambdaketjujen ristireaktio seerumin vapaiden kevytketjujen määrityksessä on vain 0,03 – 0,4 %, joten määritys on hyvin spesifinen. Menetelmä soveltuu diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan plasmasolutaudeissa, joissa muodostuu vapaata monoklonaalista kevytketjua sisältävää M-komponenttia: kevytketjumyelooma, nonsekretorinen myelooma (NSM), kevytketjua muodostavat plasmasytoomat, primaarinen amyloidoosi ja kevytketjukertymätaudit (light-chain deposition disease).
Osatutkimukset:
| 4966 S -IgLcK-V | S -Immunoglobuliini, vapaa kappaketju |
| 4950 S -IgLcL-V | S -Immunoglobuliini, vapaa lambdaketju |
| S -K/L-s-V | Kappa-lambda-suhde: |
Tutkimukset 4966 S -IgLcK-V ja 4950 S -IgLcL-V eivät ole erikseen tilattavia.
M-komponentteja tuottavien sairauksien, erityisesti kevytketjumyelooman, nonsekretorisen myelooman, kevytketjua muodostavan plasmasytooman, primaarisen amyloidoosin ja kevytketjukertymätautien diagnostiikka ja hoidon seuranta.
Immunonefelometria.
Kerran viikossa.
4 ml seerumigeeliputki.
1 ml (0.2 ml) seerumia.
Säilyy viikon +5 °C, muutoin -20 °C.
Huoneenlämmössä.
Tutkimuksen viitealueet ovat 16 ikävuodesta alkaen:
| Vapaa kappaketju: | S -IgLcK-V | 6.7 – 22.4 mg/l |
| Vapaa lambdaketju: | S -IgLcL-V | 8.3 – 27.0 mg/l |
| Kappa-lambda-suhde: | S -K/L-s-V | 0.31 – 1.56 |
Kokonaista immunoglobuliinia tuottavissa plasmasolutaudeissa esiintyy pääasiallisen M-komponentin ohella usein ylimäärin myös vapaata monoklonaalista kevytketjua. Näissä taudeissa seerumin vapaiden kevytketjujen määritys voi antaa lisäinformaatiota sekä diagnoosivaiheessa että taudin seurannassa. Kuitenkin elektroforeesi ja immunofiksaatio ovat tällöin ensisijaisia menetelmiä, koska vapaiden kevytketjujen määrityksessä käytetyt vasta-aineet eivät erota toisistaan monoklonaalisia ja polyklonaalisia vapaita kevytketjuja. Monoklonaalisuuden puolesta puhuu viitealueesta selvästi poikkeava kappa/lambda-suhde.
Osa plasmasolutaudeista on ns. kevytketjutauteja, joissa potilaan M-komponentti on yksinomaan kappa- tai lambda-kevytketjua. Näissä taudeissa M-komponenttia ei välttämättä havaita seerumin elektroforeesitutkimuksessa, mutta se yleensä näkyy kuitenkin seerumin immunofiksaatiossa sekä seerumin vapaiden kevytketjuen määrityksessä. Näiden tautien seurannassa seerumin vapaiden kevytketjujen määritys on tärkeässä roolissa.
Nonsekretorisessa myeloomassa (NSM) ei taudin määritelmän mukaan perinteisellä elektroforeesilla todeta M-komponenttia seerumista tai virtsasta. Immunofiksaatiolla saadaan joskus osoitetuksi vapaata kevytketjua. Kirjallisuuden mukaan vapaiden kevytketjujen määrityksellä seerumista voidaan todeta viiterajan ylittävä määrä vapaata kappa- tai lambdaketjua lähes 70 %:lla NSM-potilaista.
Seerumin vapaiden kevytketjujen suhde (iFLC/niFLC -suhde ≥100) on yksi osa IMWG:n (international myeloma working group) vuonna 2014 julkaisemaan multippelin myelooman (MM) diagnostista kriteeristöä. Kirteeristöä luotaessa on käytetty The Binding Site Freelite-menetelmiä, eikä suhdeluku ole suoraa sovellettavissa käytettäessä Fimlabilla käytössä olevia menetelmiä. Kirjallisuuden perusteella voitanee soveltataa suhdelukua ≥30-50 (Bossuyt et al. 2018, Schieferdecker et al. 2020).
Seerumin vapaiden kevytjujen suhdetta käytetään myös IMWG:n vuonna 2020 julkaisemissa smoldering multiple myeloman (SMM) riskin arvioinnin kriteereissä (iFLC/niFLC -suhde ≥20). Myös tätä kriteeristöä luotaessa on käytetty The Binding Site Freelite-menetelmiä. Fimlabissa käytössä oleville menetelmille voitanee kirjallisuuden perusteella soveltaa suhdelukua ≥8 (Schieferdecker et al. 2020).
Ammattilaisneuvonta Pohjanmaa 041 7314 786
*4.3.2016 Näyteputken muutos.
*27.09.2018 Näyte ei saa olla hemolyyttinen.
*29.4.2024 Tekopaikka-, menetelmä- ja viitearvomuutos.