Vaasa, laboratorio-ohjekirjaVaasa, laboratorio-ohjekirjaSe även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset | Tiedotteet
1.1.2015
NordLab/Erityisanalytiikan laboratorio/ 040 6356373.
Reniini on munuaisten jukstaglomerulaarisolujen tuottama proteolyyttinen entsyymi. Reniinin vaikutuksesta angiotensinogeenistä muodostuu angiotensiini I ja edelleen angiotensiiniä konvertoivan entsyymin toiminnan tuloksena angiotensiini II. Tämä johtaa aldosteronin erityksen lisääntymiseen. Reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmä säätelee keskeisesti verenpainetta.
Sekundaarisen hypertension diagnostiikka. Primaarisen ja sekundaarisen hyperaldosteronismin erotusdiagnostiikka.
Yleensä samanaikaisesti tilataan myös 6337 P -Aldosteroni.
Mahdollinen hypokalemia tulisi korjata edeltävästi ja tuloksiin vaikuttavat lääkkeet pyritään mahdollisuuksien mukaan keskeyttämään (hoitavan lääkärin arvion perusteella). Verenpainelääkkeistä pyritään ensivaiheessa ainakin spironolaktoni, eplerenoni, amiloridi ja triamtereeni sekä myös muut diureetit keskeyttämään 4 viikkoa edeltävästi. Myös beta-salpaajat, sentraalisesti vaikuttavat verenpainelääkkeet, ACE-estäjät, AT-salpaajat, kalsiumkanavan salpaajat (dihydropyridiinijohdokset) ja reniininestäjät on suositeltavaa keskeyttää 2 viikkoa edeltävästi. Mahdollisuuksien mukaan tulehduskipulääkkeet tulisi keskeyttää 2 viikkoa edeltävästi. Jos estrogeeni- ja progestiinivalmisteiden vaikutus tuloksiin halutaan poistaa, niin niiden käyttö tulisi keskeyttää 4 viikkoa edeltävästi. Lakritsia ja salmiakkia sisältävien tuotteiden käyttö tulee lopettaa mieluiten 4 viikkoa ennen näytteenottoa. Lääkkeiden vaikutuksista tuloksiin, ks. alla (Tulkinta). Alfa-salpaajat ja hidasvaikutteinen verapamiili eivät merkittävästi muuta aldosteroni-reniinisuhdetta. Vaikka kaikkia tutkimuksen kannalta tarpeellisia lääkemuutoksia ei voitaisikaan tehdä, niin aldosteroni-reniinisuhteen (A/R) osalta tulokset ovat useissa tapauksissa kuitenkin tulkittavissa. Myös natriumin saanti vaikuttaa tulokseen (ks. kohta: Yleistä). Kuukautiskierron vaihe voi vaikuttaa tulokseen (ks. Tulkinta). Rasittavaa liikuntaa tulee välttää edeltävän vuorokauden aikana.
Potilaan valmistautumisen tueksi on olemassa potilasohje
Tutkimuksen tarkkuus paranee, jos potilas nauttii runsaasti suolaa tutkimusta edeltävänä kolmena päivänä. Mahdollinen hypokalemia korjataan ennen näytteenottoa lääkärin ohjeistuksen mukaisesti.
Ennen näytteenottoa potilaan on saatava ohjeistus tauotettavista lääkkeistä, dieetistä ja suolan käytöstä hoitavalta lääkäriltä, asiassa neuvoo endokrinologi Otto Knutar p. (06) 213 1111.
Katso myös kohdasta Näytteenotto.
Immunokemiluminometrinen.
Kerran viikossa.
2 viikon kuluessa.
Potilaan asento (pysty/makuu) vaikuttaa pitoisuuteen samoin voimakas hemolyysi.
6 ml EDTA-putki (liila korkki).
Verikokeet otetaan aamulla yli 2 tuntia sängystänousun jälkeen. Potilaan on istuttava 10-15 min juuri ennen näytteenottoa.
Potilaan on oltava vähintään 1 tunti vuodelevossa ennen näytteenottoa.
2 ml (0.8 ml) EDTA-plasmaa.
Plasma erotetaan huoneenlämpöisessä sentrifugissa (+18 - +22 °C) ja pakastetaan viivytyksettä, max 3 tunnin sisällä näytteenotosta. Näyte pakastetaan viivytyksettä -18 °C, säilyy viikkoja. HUOM: Plasmanäytettä ei saa säilyttää in vitro jääkaappilämpötilassa!
Ma-pe pakastettuna -18 °C.
Suositellaan näyttenottoa VKS:n B1-laboratoriossa. Muussa tapauksessa lähetys VKS:aan pakastettuna.
Pystyasento: 4.4 - 46 mU/l. Huom potilaan oltua makuulla vähintään tunnin ennen näytteenottoa viitearvot ovat matalammmat 2.8-40 mU/l.
Potilaan oltua makuulla vähintään tunnin ennen näytteenottoa viitearvot ovat matalammmat 2.8-40 mU/l.
Reniini on matala primaarisessa hyperaldosteronismissa ja sekundaarisessa hypoaldosteronismissa.
Primaarisessa hyperaldosteronismissa plasman aldosteronipitoisuus suhteessa reniinipitoisuuteen on kohonnut (aldosteroni voi olla myös viitealueella). Aldosteroni-reniini (A/R)-suhteen ylittäessä 30 pmol/mU primaarisen hyperaldosteronismin mahdollisuus alkaa kasvamaan ja A/R-suhteen ollessa yli 60 pmol/mU primaarisen hyperaldosteronismin mahdollisuus on merkittävä . Primaarisessa hyperaldosteronismissa A/R-suhde on usein selvästi koholla, vaikka kaikkia suositeltavia lääkemuutoksia ei olisikaan voitu toteuttaa. Mutta jos A/R-suhde on maltillisemmin koholla, niin lääkityksen aiheuttaman väärän positiivisen mahdollisuutta on hyvä arvioida ja harkita tutkimusten toistamista. Lääkityksen vaikutus A/R-suhteeseen, ks. alla.
Lisääntyneen kortisolivaikutuksen yhteydessä sekä reniini- että aldosteronipitoisuudet usein laskevat. Lakritsi- ja salmiakkituotteiden sisältämä glykyrretiinihappo voi aiheuttaa vastaavankaltaisen tilan, jossa kortisolin hidastunut poistuminen johtaa sen mineralokortikoidivaikutuksen merkittävään lisääntymiseen.
Reniini on koholla sekundaarisessa hyperaldosteronismissa kuten essentiellissa verenpainetaudissa, munuaisvaltimoiden ahtaumassa, kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa ja pahanlaatuisessa verenpainetaudissa sekä reniiniä tuottavan kasvaimen seurauksena. Reniini on koholla myös primaarisessa hypoaldosteronismissa, kuten lisämunuaisen vajaatoiminnan (Addisonin taudin) yhteydessä ja pseudohypoaldosteronismissa.
Raskauteen liittyy fysiologisesti sekundaarisen hyperaldosteronismin kaltainen tila. Kuukautiskierron jälkipuoliskolla sekä aldosteronin että reniinin suhteen voidaan saada korkeampia tuloksia ja myös A/R-suhde voi olla korkeampi kuin alkupuoliskolla.
Beta-salpaajat, sentraaliset alfa2-agonistit ja tulehduskipulääkkeet vähentävät aldosteronipitoisuutta, mutta reniinipitoisuutta vielä enemmän, joten A/R-suhteen noustessa voidaan saada väärä positiivinen tulos.
Ainakin kaliumia säästävät diureetit lisäävät aldosteronipitoisuutta, mutta kaikki diureetit lisäävät selvästi reniinipitoisuutta, joten A/R-suhteen laskiessa voidaan saada väärä negatiivinen tulos.
ACE-estäjät ja AT-salpaajat vähentävät jonkin verran aldosteronipitoisuutta, mutta lisäävät selvästi reniinipitoisuutta, joten A/R-suhteen laskiessa voidaan saada väärä negatiivinen tulos. Vaikutus voi olla vähäisempi ACE-estäjillä kuin AT-salpaajilla.
Kalsiumkanavan salpaajat (dihydropyridiinijohdokset) saattavat laskea aldosteronipitoisuutta, mutta lisäävät reniinipitoisuutta, joten A/R-suhteen laskiessa voidaan saada väärä negatiivinen tulos.
Reniininestäjät vähentävät aldosteronipitoisuutta mutta lisäävät reniinipitoisuutta, joten A/R-suhteen laskiessa voidaan saada väärä negatiivinen tulos.
Estrogeenivalmisteiden käyttö voi nostaa aldosteronipitoisuutta ja laskea reniinipitoisuutta jolloin A/R-suhteen noustessa voidaan saada väärä positiivinen tulos. Samoin progestiinit voivat nostaa aldosteronipitoisuutta. Eri progestiinien vaikutus reniinipitoisuuteen vaihtelee, mutta nekin voivat vaikuttaa A/R-suhdetta nostavasti ja aiheuttaa väärän positiivisen tuloksen.
Sairaalakemisti Anne Hänninen puh. 041 730 6712
*1.1.2015 Numero, lyhenne, nimi, näytemuoto, menetelmä ja viitearvot muuttuneet.