Vaasan keskussairaala, laboratorio-ohjekirja

Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset | Tiedotteet

Pt-Glukagoni-koe (C-peptidimääritys) (1457 Pt-Glkg-R1 )

Tarkistettu

28.4.2006

Tekopaikka

OYS/(08) 315 4069.

Yleistä

Potilaalle annetaan glukagonia ja määritetään seerumin C-peptidipitoisuus ennen injektiota ja 6 minuuttia sen jälkeen.

Indikaatiot

Glukagonikoetta (C-peptidi) käytetään aikuistyypin diabeteksen tutkimiseen ennen insuliinihoidon aloittamista, potilaan oman insuliinituotannon selvittelyssä, insulinoomadiagnostiikassa sekä hypoglykemian selvittelyssä.

Esivalmistelut

Rasitus tehdään aamulla yön paaston jälkeen tai aikaisintaan kolme tuntia aamupalan jälkeen. Jos potilas käyttää insuliinia, hän voi pistää insuliininsa normaalisti aamulla ja syödä aamupalan. Koe tehdään noin kolmen tunnin kuluttua tästä.

Toimintakokeen suoritus

Otetaan 0-näyte fS-C-peptidimääritystä varten. Annetaan potilaalle suoneen 1 mg glukagonia. Kanyyli jätetään paikalleen. Toinen fS-C-peptidinäyte otetaan tasan 6 min kuluttua. Koe suoritetaan lääkärin valvonnassa.

Näytteet: fS-C-pept 0, 6 min.

Menetelmä

Kemiluminometrinen.

Tulkinta
fS-C-Pept 0 (paastoarvo) 0.2 -1.0 nmol/l
S -C-Pept 6 (6 min arvo glukagonikokeessa) 1.0 - 2.40 nmol/l
Jos potilaan paaston jälkeinen fP-Gluk on alle 5.5 mmol/l, on fS-C-peptiditulos epäluotettava. Munuaisen vajaatoiminnassa saadaan myös korkeita fS-C-peptidipitoisuuksia, sillä eritys häiriintyy.
Yhteyshenkilöt

Sairaalakemisti Katja Viitala p. 041 730 4070