Vaasan keskussairaala, laboratorio-ohjekirja

Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset | Tiedotteet

Pu-Bakteeri, viljely 2 (aerobiviljely, pintamärkä) (3492 Pu-BaktVi2 )

Tarkistettu

23.11.2018

Tekopaikka

Vaasan KS/Kl. mikrobiologian laboratorio/(06) 2132842

Yleistä

Esitietojen huolellinen täyttäminen on tutkimuksen onnistumisen kannalta erittäin tärkeää. Olemattomat tai puutteelliset esitiedot voivat johdatella laboratorion antamaan väärän tai harhaanjohtavan vastauksen.

Indikaatiot

Pinnalliset infektiot, yskösnäytteet, hengitysteiden imulimanäytteet, aerobisen kolonisaatiokasvun selvittely. Muille märkänäytteille 3491 Pu-BaktVi1 .

Menetelmä

Aerobibakteeriviljelyssä näyte viljellään selektiivisille ja ei-selektiivisille elatusaineille, joilta tunnistetaan lähetetietojen perusteella todennäköiset taudinaiheuttajabakteerit.

Tekotiheys

Arkisin ma - la

Tulos valmiina

Negatiivinen vastaus on valmiina 2 työpäivää näytteen saapumisesta laboratorioon. Positiivisista viljelyistä suuri osa on valmiina 2 työpäivän ja miltei kaikki 3 työpäivän kuluttua näytteen saapumisesta. Merkittävät patogeenit pyritään vastaamaan alustavasti seuraavana päivänä näytteen saapumisesta laboratorioon.

Näytteenotto

Ennen näytteenottoa ihoalue puhdistetaan. Mikäli samanaikaisesti otetaan myös MRSA-viljely tai muu kolonisaatioselvittelynäyte, otetaan se ennen alueen puhdistusta.

Ihon märkäeritteet: Irtoava märkäerite puhdistetaan keittosuolalla ja taitoksilla ja bakteerikuljetustikkuun otetaan näyte mahdollisimman läheltä haavan punottavaa reunaa. Sopivia näytteitä Pu-BaktVi2-tutkimukselle on mm. märkärupi ja silmän sidekalvon tulehdus. Säärihaavan pahenemisvaiheessa tutkimusta voidaan myös käyttää, jos haava ei ole syvä eikä vaikeasti hoidettava. Leikkaushaavoissa, traumaattisissa haavoissa, puremahaavoissa ja kaikissa syvemmissä infektioissa käytetään 3491 Pu-BaktVi1 -tutkimusta.

Aerobiset kolonisaationäytteet: Iholta, haavoista, nenästä, dreenien ym. tyvestä otetaan kolonisaationäyte bakteerikuljetustikkuun puhdistamatta näytteenottoaluetta ensin. Yleensä tällöin etsitään resistenttien bakteerien kantajuutta. Aerobista kolonisaatiota saatetaan etsiä myös suonikatetrien kärjistä tai hengitystieimukatetrien kärjistä, kun yritetään ennakoida mahdollisen tulevan infektion aiheuttajaa. Katetrien kärjet voidaan tuoda sellaisenaan steriilissä putkessa, tarvittaessa kostutettuna keittosuolalla, mikrobiologian laboratorioon klo 7.00-14.30 (alle 10 minuutissa) tai laittaa ne rikastuslientä sisältävään steriiliin putkeen.

Silmän sidekalvoerite: Ylimääräinen erite poistetaan tarpeen mukaan esim. dacrontikulla. Näyte otetaan sidekalvolta pyörittelemällä bakteerikuljetustikkua, joka laitetaan takaisin agargeeliputkeen ja toimitetaan laboratorioon. Lapsilla joudutaan joskus ottamaan näytteeksi pelkkää märkäeritettä. Syvemmissä silmänäytteissä käytetään 3491 Pu-BaktVi1 -tutkimusta.

Korvanäytteet: Korvakäytävätulehduksen taudinaiheuttajat ovat enimmäkseen aerobisia. Näyte otetaan bakteerikuljetustikkuun vaikun ja irtoavan eritteen puhdistamisen jälkeen. Lasten akuutin välikorvatulehduksen aiheuttajat ovat myös pääsääntöisesti aerobibakteereja. Parasenteesieritettä imukärjestä imeytetään bakteerikuljetustikkuun, mikäli määrä on niin pieni, että sitä ei saa neulalla ja ruiskulla Portagerm-ampulliin. Tarvittaessa erite voidaan huuhtoa pienellä keittosuolamäärällä steriiliin astiaan ja imeyttää sitten bakteerikuljetustikkuun. Kroonisemmissa, vaikeasti hoituvissa korvatulehduksissa käytetään 3491 Pu-BaktVi1 -tutkimusta.

Poskiontelomärkä: Akuutin poskiontelotulehduksen aiheuttajat ovat pääsääntöisesti aerobibakteereja, mutta pitkittyneissä ja hammasperäisissä poskiontelotulehduksissa taudinaiheuttajat ovat usein myös anaerobeja. Katso 3491 Pu-BaktVi1 -tutkimuksen kohdalta poskiontelopunktionäytteen oikea näytteenotto. Poskiontelosta suoraan imetty näyte kannattaa ruiskuttaa Portagerm-ampulliin. Poskionteloiden huuhtelunesteestä tikkuun imeytetty näyte kontaminoituu lähes aina ylähengitysteiden normaaliflooralla, eikä se siten ole suositeltava näytteenottotapa.

Viitearvot

Lausunto

Tulkinta

Tutkimuksessa vastataan esitietojen perusteella päätellyt relevantit taudinaiheuttajat ja niiden herkkyysmääritystulos. Alueen normaalifloora -vastaus on merkki siitä, että esitietojen ja viljelmien perusteella näytteessä ei ole kliinisesti merkityksellistä bakteerikasvua. Kolonisaatiotutkimuksissa vastataan ensisijaisesti haluttu mikrobi, mutta tarvittaessa laajemmin, ainakin valtakasvun lajit.

Yhteyshenkilöt

Mikrobiologi Roosa Savolainen p. 041 730 3503, ylilääkäri Suvi-Sirkku Kaukoranta p. (06) 213 2840.

Muutokset

*23.11. lisätty näytteenottoindikaatioita ja -ohjeistusta.