Vaasa, laboratorio-ohjekirja

S -Proteiini, fraktiot (2522 S -Prot-Fr )

Se även / Ks. myös: Ohjekirjan etusivu | Aakkosellinen luettelo | Aiheenmukainen lista | Päivitykset |Tiedotteet

Tarkistettu

1.7.2017

Analysoiva laboratorio

Fimlab Vaasa/Proteiinilaboratorio/(06) 213 2524

Yleistä

Elektroforeettisen liikkuvuuden perusteella seerumin proteiinit jaetaan kuuteen eri pääfraktioon (albumiini, alfa-1-, alfa-2-, beta-1, beta-2-, ja gammaglobuliinit). Albumiinia ja gammafraktion immunoglobuliineja lukuunottamatta useimmat fraktiot sisältävät eri proteiineja, joiden muutoksista saadaan vain suuntaa antavaa tai semikvantitatiivista tietoa.

Tutkimukseen sisältyy kokonaisproteiinimääritys.

Indikaatiot

Paraproteiinien (M-komponentti) diagnostiikka ja seerumin kokonaisproteiinipitoisuuden muutosten selvittely. Hypo- ja hyperproteinemioiden, maksa- ja munuaissairauksien diagnostiikka.

Esivalmistelut

Seeruminäytteessä paasto on suositeltavaa. Samanaikaisesti olisi hyvä tutkia myös virtsan proteiinifraktiot.

Menetelmä

Agaroosigeelielektroforeesi (Sebia Hydragel β1-β2)

Tekotiheys

Arkisin 1-2 kertaa viikossa.

Tulos valmiina

Viikon kuluessa.

Näyteastia

4 ml seerumigeeliputki tai mikroseerumigeeliputki.

Näytteenotto

Mikäli epäillään kylmäsaostuvaa M-komponenttia, tulee seerumi erottaa lämpimässä (saa hyytyä 30 min +37 °C, sentrifugointi huoneenlämpöisessä sentrifuugissa).

Näyte (minimi)

2 ml (1 ml) seerumia

Näytteen säilytys

7 vrk +5 °C, näytettä ei saa pakastaa.

Näytteen lähetys

Huoneenlämmössä.

Viitearvot

Viitearvot ovat vain suuntaa antavia, koska albumiinia lukuunottamatta eri fraktiot koostuvat useista eri proteiinityypeistä ja menetelmä on luonteeltaan semikvantitatiivinen. Tutkimuksesta annetaan lausunto.

Aikuiset:

albumiini 36 - 51 g/l
alfa-1-glob. 1 - 3 g/l
alfa-2-glob. 2 - 8 g/l
beta-1-glob. 2 - 8 g/l
beta-2-glob. 2 - 8 g/l
gammaglob. 7.7 - 17 g/l

Tulkinta

Seerumin proteiinien fraktioinnilla voidaan osoittaa seerumin paraproteinemia (M-komponentti) tai globuliinien puutostiloja (Alfa-1-antitrypsiinin puutos, hypogammaglobulinemiat). Tutkimuksen herkkyys M-komponentin osoittamisessa on n. 1-2 g/l. Beetafraktiossa sijaitseva M-komponentti on joskus vaikeasti nähtävissä, ja sen tarkka kvantitaatio voi olla vaikeaa. Näissä tapauksissa suositellaan immunoglobuliinien kvantitatiivista määritystä (4827 P -IgA, 4829 P -IgM). Jos elektroforeesissa löytyy mahdollinen M-komponentti, laboratorio suorittaa automaattisesti immunofiksaatiotutkimuksen (3401 S -ImmFix). Tutkimuksesta annetaan lausunto. Jos elektroforeesissa todetaan matala gammafraktio ja M-komponentteja ei löydy, kannattaa jatkotutkimuksena pyytää seerumin vapaiden kevytketjujen määritys (4949 S -IgLc-V).

Lisätietoja

Ammattilaisneuvonta Pohjanmaa 041 7314 786.