1
| Vaasan Keskussairaala Kliinisen kemian laboratorio |
Tiedote 1.4.2001 |
Vasa Centralsjukhus Klinisk kemiska laboratoriet |
|
|||||||||
| Ulkopuolisista laboratorioista saapuvat näytteet | 1.4.2001 lähtien toivotaan, että laboratorioista saapuvat
VKS:n pkl-potilaiden näytteet ovat Li-hepariiniplasmaa. Kaliumia ja natriumia
lukuunottamatta näytteet voidaan analysoida myös, mikäli ne saapuvat seerumina.
Vastauksissa tullaan kuitenkin aina käyttämään plasmanimikkeistöä. Taulukossa 1. sivulla 2. on tutkimukset ryhmitelty sen mukaan, mitkä tutkimukset yhdistetään samaan putkeen. Näytteeksi riittää yhteensä yksi Li-hepariiniplasmageeliputki (3 ml, vaaleanvihreä korkki, BD Vacutainer 367993) eroteltuna ja jaettuna 1-3 putkeen tutkimuksista riippuen. Perustelut näytemuodon muutokselle seerumista plasmaan1. Menetelmien tulostaso yhtenäistyy ja vakiintuuLaboratorioissa on ollut tulostason kirjavuutta johtuen eri näytemuodoista. Vaikka valtaosassa kemiallisista tutkimuksista seerumista ja plasmasta saadaan hyvin lähellä toisiaan olevia tuloksia (tasoerot 0 - 3%), voi joissakin analyyteissä erot olla merkittäviä (kalium). Osa laitteista käyttää näytteenä seerumia, kun taas esim. tehohoidossa käytettävät laitteet, kuten verikaasuanalysaattorit, mittaavat tuloksia plasmasta. Suomalaiset yliopistosairaalat ja kansainväliset laboratoriot ovatkin jo 90-luvulta lähtien siirtyneet tai siirtymässä plasmanäytteisiin kemiallisissa analyyteissä. Vaasan keskussairaalan ja alueen sairaaloiden muutos on siis hyvin perusteltu kansallisen tulostason vertailtavuuden kannalta. Esimerkiksi näytteen aikaansaamasta ongelmasta sopii kalium, jonka pitoisuus plasmassa on n. 5% eli n. 0.2 mmol/l matalampi kuin seerumissa. Kalium on erityisen ongelmallinen, koska näytteen hyydyttäminen vapauttaa kaliumia trombosyyteistä, joissa sitä on runsaasti. Seerumin kaliumin pitoisuudet saattavatkin olla hyvinkin virheellisiä potilaan trombosyyttitasosta, trombosyyttien tilasta ja näytteen seisomisajasta riippuen. Trombosytemioissa näytteestä mitattava seerumin kaliumpitoisuus voi olla yli 1 mmol/l korkeampi kuin potilaan todellinen, verenkierron biologisesti vaikuttava pitoisuus. Plasmasta saadaan oikeampia tuloksia myös fosfaatista, magnesiumista ja laktaattidehydrogenaasista, koska myös niitä vapautuu soluista seerumiin hyytymisen yhteydessä. 2. Näyteongelmat vähenevätErikoissairaanhoidossa on hyytymisongelmaisia potilaita sekä yhä enemmän hepariinihoitopotilaita. Näillä potilailla myöhään tapahtuva seerumin hyytyminen aiheuttaa laboratoriossa runsaasti laiteongelmia, hyytymien tukkiessa laboratoriolaitteiden letkustoja. Seeruminäytteissä esiintyy myös ns. mikrohyytymiä, jotka aiheuttavat vaikeasti todettavia virheitä näytteiden annostelijoissa. Nämä ongelmat saadaan valtaosin poistettua käyttämällä seerumin sijasta plasmanäytteitä. 3. Tutkimusten valmistumisnopeus lisääntyySuurin osa rutiinikemiallisista tutkimuksista (Krea, CRP, elektrolyytit, entsyymit, lipidit ym.) voidaan tehdä samasta näyteputkesta ja ilman seerumin hyytymisen odottamista (hyytymisestä tulee n. 30 min viive), mikä nopeuttaa tutkimusten valmistumista. 4. Kaliumille oikeampi tulostaso
|
| Aikuiset (yli 15 v.) | 3.3 - 4.8 mmol/l |
| yli 65 v. | 3.5 - 4.8 mmol/l |
| Lapset (0 - 15 v.) | 3.4 - 4.8 mmol/l |
| Raskaus | 3.2 - 4.2 mmol/l |
2
| Vaasan Keskussairaala Kliinisen kemian laboratorio |
Tiedote 1.4.2001 |
Vasa Centralsjukhus Klinisk kemiska laboratoriet |
Taulukko 1. Tutkimukset, joissa näytemuoto vaihtuu 1.4.2001 lähtien.Tutkimukset on ryhmitelty sen mukaan, mitkä tutkimukset määritetään samasta putkesta. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tietyissä analyyseissä on edelleen käytettävä
ehdottomasti seerumia. Ne on lueteltu seuraavassa taulukossa.Taulukko 2. Tutkimukset, joissa näytemuoto on edelleen seerumi.Tutkimukset on ryhmitelty sen mukaan, mitkä tutkimukset määritetään samasta putkesta.
|